Osallisuus on valtaa ja vapautta

Katri Palpatzis työskentelee projektipäällikkönä Karelia-ammattikorkeakoulussa ja Piia Katajapuu-Riikonen palveluesimiehenä Coronaria Oy:ssä. He ovat ensimmäiset ikäosaamisen YAMK -koulutuksesta valmistuneet. Koulutusta järjestetään Karelia-amk:ssa.

  

Osallisuus ja osallistumisen mahdollisuudet ovat paljon esillä sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännössä, ohjeistuksissa ja tutkimuksissa.

Osallisuus nähdään sekä päämääränä että välineenä tavoitteiden saavuttamiseksi. Sen katsotaan konkretisoituvan osallistumisen ja toiminnan kautta. Osallisuudessa ajatellaan olevan kyse valtaistumisesta, oikeudenmukaisuudesta sekä itsemääräämisoikeudesta. Se on näin kuntoutumisen onnistumisen ja hyvinvoinnin perusta.

Kiinnostavia ja merkityksellisiä ovat sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden ja henkilökunnan omat kokemukset osallisuudesta ja osallistumisesta. Tuoko osallisuus hyvinvointia ja valtaistumista niin kuin sanotaan? Onko osallistuminen itsemääräämisoikeutta vai pakko? Miten asiakkaiden osallistumisen lisääminen vaikuttaa ammattilaisen työhön? Mitä se henkilökunnalta vaatii?

Opinnäytetyössämme kehitimme palvelumuotoilun keinoin asiakkaiden osallisuutta lisäävää ja hyödyntävää toimintaa mielenterveyskuntoutuskoti Pelapuussa. Laadimme yritykselle asiakasosallisuuteen perustuvan toiminnan kehittämisen mallin. Tuotimme samalla tietoa asiakasosallisuuteen perustuvista menetelmistä ja osallistumisen merkityksestä ikääntyneille mielenterveyskuntoutujille sekä työntekijöille.

Mielenkiintoinen prosessi lähti Morizin mallia mukaillen ymmärtämisestä ja pohtimisesta: Tutustuimme asiakkaisiin, havainnoimme sekä osallistuimme toimintaan. Arvioinnin ja palautteen mukaan osallistuminen ja menetelmät tuottavat osallisuuden kokemuksia. Nämä kokemukset puolestaan lisäävät hyvinvointia ja pystyvyyden tunnetta, vähentävät yksinäisyyttä ja jopa estävät mökkihöperyyttä.

Osallistuminen suunnitteluun ja päätöksentekoon kuntoutumiskodilla antoi ihmisille rohkeutta osallistua myös muualla. Toimintamahdollisuudet ja elämänpiiri laajenevat. Osallisuus yhteisissä asioissa lisäsi myös kykyä ottaa muita huomioon ja tehdä yhteisiä päätöksiä ”ettei oltais´ niin kuin päättömät kanat kaikki haluamassa vain omaa asiaa”.

Henkilökunta näki oppineensa antamaan enemmän valtaa ja vapautta asukkaille. Se ei ollut helppoa: ”opittiin joustamaan ja muokkaamaan ideoita tyrmäämisen sijaan”.

Asiakasosallisuuteen perustuva toimintamalli sopii hyvin ikäosaamisen ja ikäihmisten kanssa toimimisen kehittämiseen. Vain ikääntyvät itse voivat tuottaa autenttista tietoa siitä, mitä toivovat, mikä heille sopii ja mikä on mahdollista.

Asiakkaiden ja asukkaiden ottaminen lähtökohdaksi ja päätoimijoiksi vaatii rohkeutta ja avoimuutta. Se vaatii nöyryyttä hyväksyä, etteivät kaikki meistä työntekijöistä ”hyvät jutut” aina palvelekaan asiakasta.

Toisaalta asiakasosallisuuteen perustuva toimintamalli avaa uusia ovia, mahdollistaa yhä laaja-alaisemman kohtaamisen ja toinen toisiltamme oppimisen.

Kirjoitus perustuu opinnäytetyöhön: Palvelumuotoilu asiakasosallisuuden edistäjänä ikääntyneidenmielenterveyskuntoutuksessa