Mielikuvitus ja mahdolliset maailmat

Tuula Kukkonen, projektipäällikkö
SOTELIKA-alan erikoistumiskoulutustarpeiden
kartoittaminen -hanke, Karelia-ammattikorkeakoulu
 

Tulevaisuus kiinnostaa meitä kaikkia. Joku kääntelee uudenvuoden tinaa, joku kortteja, ja kristallipallokin tuntuisi olevan joskus tarpeen. Jos lie maailman tulevaisuus monella tavoin tuntematon, niin on meillä sosiaali- ja terveysalallakin melkoinen työ koettaa ennakoida, mitä tulevaisuus tuo tullessaan.

Koulutuksen tehtävänä on valmentaa tulevia ammattilaisia johonkin, mitä ei vielä ole olemassa: tulevaisuuden työelämään. Samalla kun koulutuksen tulee olla vahvasti kiinni tämän hetken työelämässä, sen tulisi olla myös kiinni tulevassa, ennakoida tulevaa. Ja kun on kyse alasta, joka on vahvasti kiinni ajassa ja heijastelee monin eri tavoin yhteiskunnallisia muutoksia, tulevaisuuden ennakointi ei ole kovinkaan yksinkertaista puuhaa.

Karelia-ammattikorkeakoulu koordinoi valtakunnallista sosiaali-, terveys-, liikunta- ja kauneusalan erikoistumiskoulutusten kehittämistyötä. Tavoitteena on käynnistää ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneille, työelämässä jo toimiville erikoistumiskoulutuksia, jotka vastaavat tulevaisuuden osaamistarpeisiin ja vahvistavat alaamme muutosten keskellä. 

Tarvitaan eteenpäin katsomista: Kuinka lähellä olevat ja vielä tuntemattomat muutokset vaikuttavat alamme kehityssuuntiin? Mitä erikoisosaamista tarvitaan kymmenen vuoden kuluttua? Mitä oikeastaan tiedämme tulevasta?

Perehtyminen tulevaisuuden ennakointeihin, skenaarioihin ja trendeihin on tuottanut ravistelevan havainnon. Jo muutaman vuoden takaiset visioinnit tuntuvat tässä ajassa toisaalta vierailta - niiden perusteet ovat jo ehtineet muuttua - ja toisaalta liiankin tutuilta: Ne ovat toteutuneet ennakoitua nopeammin eivätkä enää kerro tulevasta.

Tätä pohtiessa mieleeni muistui sosiologian klassikon C.W. Millsin ajatus mahdollisista maailmoista. Hänen mukaansa sosiologian tehtävä on tulkita inhimillisten ongelmien historiallisia ja rakenteellisia yhteyksiä. Tulkintoja tehdessään sosiologia tulee luoneeksi mahdollisia maailmoja. Käännyin Googlen puoleen tarkistaakseni, missä ajassa Mills näistä mahdollisista maailmoista  puhuikaan. Huomasin vuoden 2015 Sosiologipäivien teeman olleen ”Ajan merkit – mahdolliset maailmat”. Mills on siis jälleen ajankohtainen. Niin, hän kirjoitti teoksensa Sosiologinen mielikuvitus vuonna 1959. Kuulostaako jotenkin tutulta:

“Elämme levottomuuden ja välinpitämättömyyden aikaa, josta järki ja ymmärrys eivät tahdo saada otetta. Arvoihin ja uhkiin selvästi liittyvien pelkojen sijasta usein ilmenee epämääräisen ahdistuksen aiheuttamaa kurjuutta. Julkilausuttujen yhteiskunnallisten ongelmien sijasta tajuntaa takoo epämääräinen tunne, ettei kaikki ole oikein kohdallaan.”  

Mills kannustaa etsimään uusia näkökulmia arjen ilmiöihin ja tarkastelemaan yhteiskuntaa historiallisesti. Millaista sosiologista mielikuvitusta sitten tarvitaan tulevaisuuden ennakoinnissa? Millaisia ovat ne mahdolliset maailmat, jotka tästä ajasta käsin katsottuna näyttävät meitä odottavan?

Läpinäkyvyyttä päätösten valmisteluun?

Matti Heikkinen
perhepalvelujen johtaja, YTL
Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

Kunnissa ja tulevilla itsehallintoalueilla päätetään pienistä ja suurista asioista, joilla on suoria vaikutuksia kuntalaisten hyvinvointiin ja terveyteen. Tämän vuoksi on tärkeää, että alueelliset lakisääteiset suunnitelmat ja ohjelmat valmistellaan mahdollisimman läpinäkyvästi ja niin, että kansalaisten vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuudet varmistetaan (ks. myös aikaisempi kirjoitukseni).

Hyvinvointipalvelut ja etuudet sekä niihin liittyvät ohjeistukset ja priorisoinnit ovat syntyneet poliittisen harkinnan tuloksena. Lakien tulkintoina syntyneet ohjeet ja suositukset viime kädessä ratkaisevat, miten asiakkaat eri ajankohtina valikoituvat palvelu- ja etuusjärjestelmän asiakkaiksi (ks. Karjalainen 2014, 114–115). Poliittista harkintaa käytetään niin kansallisella kuin alueellisella tasolla, mutta päätösten valmistelun läpinäkyvyys vaihtelee paljon. 

Läpinäkyvyyttä päätösten valmistelussa on helppo lisätä. Oikeusministeriö on viime vuosina kehittänyt verrattoman työkalun, jonka avulla on mahdollista lisätä poliittisten päätösten valmistelun läpinäkyvyyttä ja laatua. Otakantaa.fi -palvelu on kansalaisten, järjestöjen ja viranomaisten keskinäistä vuoropuhelua ja osallistumista tehostava verkkopalvelu. Palvelu helpottaa kansalaisvaikuttamista ja tiedonsaantia. Se myös lisää päätösten valmistelun ja päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja parantaa niiden laatua. Palvelu on osa laajempaa oikeusministeriön demokratiapalvelukokonaisuutta, jossa tarjotaan palveluja vaikuttamiseen ja osallistumiseen. 

Päätösten valmistelu läpinäkyvästi voidaan nähdä myös osana rakenteellista sosiaalityötä.  Otakantaa -palvelu toimii myös yhteiskunnallisen muutoksen edistäjänä, kun sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaat sekä kuntalaiset osallistuvat aktiivisemmin paikalliseen päätöksentekoon ja yhteiskunnallisten asioiden valmisteluun. Palvelun käyttö voi osaltaan lisätä sosiaalista yhteenkuuluvuutta paikallisella tasolla, kun heikot ja sorretut sosiaalihuollon asiakkaat ja kuntalaiset voivat toimia yhdessä. 

Palvelun avulla on mahdollista kyseenalaistaa ja haastaa niitä päätöksentekoon liittyviä rakenteita, jotka mahdollisesti ylläpitävät sosiaalisia ongelmia. Lisäksi palvelu voidaan nähdä osana ihmisiin kohdistuvien päätösten vaikutusten arviointia. Kunnallisessa päätöksenteossa on tällä hetkellä tarvetta prosesseille, joiden avulla voidaan ottaa huomioon muuttuvan toimintaympäristön päätöksentekoon tuomia haasteita (ks. Kauppinen 2011). 

Oman kokemukseni mukaan palvelu soveltuu erityisen hyvin erilaisten lakisääteisten suunnitelmien tai laajempien ohjelmien valmisteluun. Tällaisia ovat esimerkiksi lastensuojelulain mukainen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma tai neuvola-asetuksen mukainen yhtenäinen toimintaohjelma.  

Ota kantaa ja osallistu: https://uusi.otakantaa.fi/fi/

Kirjallisuus

Karjalainen, Vappu 2014: Poliittisen harkinnan paradoksit. Teoksessa Kalliomaa-Puha, Laura & Kotkas, Toomas & Rajavaara, Marketta (toim.). Harkittua? Avauksia sosiaaliturvan harkintavallan tutkimukseen. Helsinki: Kela.

Kauppinen, Tapani 2011: Kuntien tulevaisuus haltuun. Ennakkoarvioinnin soveltamiseen vaikuttavat tekijät lautakuntapäätöksissä. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.