Kohti osallistavaa kirjaamista

Susanna Rautio, projektiassistentti, sosiaalityön opiskelija, YTT 

Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpanossa Kansa-koulu-hankkeen kirjaamisvalmennusten ”toinen aalto” päättyi vuoden vaihteessa. Järjestin kirjaamisvalmennusta yhdessä hankkeen asiantuntijoiden kanssa viidelle eri ryhmälle Pohjois- ja Etelä-Savossa, Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa. Maisemat vaihtuivat tiuhaan ja matkakilometrejä kertyi. Kirjaamisvalmennus oli haastava, antoisa ja opettavainen matka, johon mahtui monia hyviä kohtaamisia.

Syksyn aikana ISO-alueelle valmistui lähes 160 uutta kirjaamisvalmentajaa useilta eri sektoreilta, erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon rajapinnasta kotihoidosta, päivätoiminnasta ja asumispalveluista. Ryhmäkeskustelut tarjosivat eri palvelutehtävissä työskenteleville foorumin ajatusten vaihtoon. Esimerkiksi rajapintaan liittyvät kysymykset herättivät paljon keskustelua.

Kirjaamisosaaminen leviää ja on hyvää vauhtia juurtumassa! Kirjaamisvalmentajat ovat valmentaneet Itä-Suomessa jo reilu tuhat työntekijää omissa organisaatioissaan. Kirjaaminen on lakiin kirjoitettu velvoite. Sosiaalihuollon liittyminen Kanta-palveluihin vahvistaa entisestään kirjaamisen ajankohtaisuutta.  

Asiakaslähtöisyys ja osallistava kirjaaminen olivat teemoja, joita valmennettavat kertoivat ottaneensa enemmän työssään käyttöön. Hienoa! Kaikkiin tilanteisiin ja asiakasryhmiin osallistava kirjaaminen ei ymmärrettävästi taivu. Silloinkin työntekijän kannattaa pitää asiakas tavalla tai toisella mukana ”olkapäällä”. Konkreettiset käytännön neuvot kirjaamisen tueksi nousivat aika ajoin osallistujien toiveeksi. Haastetta lisää monien asioiden, esimerkiksi tietojärjestelmien muutoksien, selkiytyminen vasta tulevaisuudessa.

Eettisyys liittyy dokumentointiin vahvasti. Tuotettu teksti voi toimia myös työntekijän vallan välineenä siinä, mitä tai miten hän kirjaa tai jättää kirjaamatta. Ottamalla asiakas mukaan kirjaamiseen, hänen valtansa ja toimijuutensa oman asiansa hoidossa lisääntyy. Kyse on toiminta- ja ajatustavan muutoksesta, jossa asiakas nostetaan keskiöön.

Sirpa Kuusisto-Niemi muistutti Kansa-koulu-hankkeen aluekierroksella viime keväänä, että ”asiakirja ei ole enää A4-lomake”. Dokumentoinnit jäävät elämään. ”Document or didn´t happen!”, voisi leikkisästi todeta. Kyse on kuitenkin vakavasta asiasta: sitä, mitä ei ole kirjattu, ei myöskään tapahtunut. Määrämuotoinen ja yhdenmukainen kirjaaminen on sekä asiakkaan että työntekijän oikeusturva.

Tietoturvan ja tietosuojan kysymykset ja niihin liittyvä lainsäädäntö on myös muutoksessa. Miten kirjauksia valvotaan nyt ja tulevaisuudessa? Miten Kantaan liittyminen tulee muuttamaan sosiaalihuollon tiedonmuodostusta? Entä vahvistuuko sosiaalialan arvostus, kun työstä tulee entistä näkyvämpää? Miten systemaattisesti tilastoitua tietoa tullaan jatkossa hyödyntämään palveluiden kehittämiseksi?

Ai niin, löytyyhän sinun organisaatiostasi kirjaamisvalmentaja…?

Katso tästä lisätietoa jatkohankkeesta ja tulevista valmennuksista. 

Vammaistuesta apua kohtuuttomaan tilanteeseen

Anna-Reeta Buchen, sosiaalityön opiskelija, Itä-Suomen yliopisto 

Työttömyysturvan aktiivimallia on kritisoitu. Sitä pidetään kohtuuttomana ihmisille, jotka ovat ajautuneet pitkäaikaistyöttömyyteen heikon työ- ja toimintakyvyn vuoksi. Aktiivimalli velvoittaa kaikkia työttömiä lukuun ottamatta niitä, joille maksetaan sairauspäivärahaa tai jotka ovat hakeneet työkyvyttömyyseläkettä tai saavat vammaisetuutta. STM:n kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee peräänkuuluttaa kolumnissaan sosiaaliturvan uudistamista ratkaisuksi kohtuuttomaan tilanteeseen (STM 15.3.).

Aktiivimallista keskusteltaessa keskitytään usein päivittelemään työkyvyttömyysetuuksien myöntämisen edellytyksiä ja vakuutuslääketieteen työkyvyttömyyden kriteereitä. On kuitenkin asia, jota keskusteluissa ei ole nostettu tarkemmin esiin: Kelan vammaisetuus. Se voisi pelastaa aktiivimallin ongelmista.

Perusvammaistukea on myönnetty sangen vähän verrattuna osatyökykyisten tai työkyvyttömien työnhakijoiden määrään. 30–64-vuotiaita Kelan perusvammaistuen saajia oli 3 216 henkilöä joulukuussa 2017.  Tilastokeskuksen työnvälitystilasto kertoo vammaisten ja pitkäaikaissairaiden työnhakijoiden määrän olleen samaan aikaan lähes 36 000 henkilöä. Vaikuttaisi siltä, että vammaistuki on alikäytetty etuus.

Alikäyttöön saattaa vaikuttaa etuuden nimi. Harva hylätyn päätöksen myötä työkykyiseksi todettu mieltää itseään vammaiseksi. Mutta tunnetaanko palvelujärjestelmässä, sosiaalityössä ja TE-palveluissa, vammaisetuuden edellytykset ja mahdollisuudet työllistymiskyvyttömän asiakkaan elämäntilanteen ja terveydentilan kohentamiseksi? Sekoitetaanko vammaistuki sosiaalihuoltolain mukaisiin vammaispalveluihin?

Vammaistuen edellytyksenä on sairauden tai vamman vuoksi heikentynyt toimintakyky, joka vaikeuttaa selviämistä muun muassa arkiaskareista, työssä käynnistä ja opiskelusta. Niukka toimeentulo pakottaa karsimaan kuluja. Moni tinkii lääkkeistä ja lääkärikäynneistä. Lääkärin määräämä fysioterapia saattaa olla työttömän taloudellisten mahdollisuuksien ulottumattomissa.  

Lääkärinlausunnolla on haitan arvioinnissa merkittävä rooli, mutta asiakkaan jokapäiväisistä perustoiminnoista suoriutumista kuvataan sanallisesti. Sosiaalityöntekijä voi auttaa asiakasta sanoittamaan arkea hakemukseen. Kuvaus on tarpeellista tietoa myös lausuntoa laativalle lääkärille.

Terveyssosiaalityöntekijät tuntevat sairastamiseen liittyvät etuudet. Sosiaalityöntekijöitä on kuitenkin harvoin perusterveydenhuollossa, missä valtaosa pitkäaikaistyöttömistä asioi. Tilannetta ei helpota pirstaloitunut järjestelmä, jossa asiakkaan elämäntilanteen kokonaisuutta ei hahmoteta.

Aikuissosiaalityössä ja TE-palveluissa vammaistuen mahdollisuus tulisi tunnistaa. Vammaistuki on osa sosiaaliturvajärjestelmää, ja se tulisi huomioida terveysongelmista kärsivän työttömän asiakkaan palvelutarpeen arvioinnissa ja palveluiden yhteensovittamisessa. Kela käyttää kokonaisharkintaa eri tekijöiden yhteisvaikutuksen arvioimiseksi, ja toimintakyvyn arvioinnissa huomioidaan fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky.