Gerontologinen eli vanhussosiaalityö on nostanut päätään: on
tullut uusia tehtäviä ja uutta tutkimusta. Myös sosiaalityön opiskelijat ovat
kiinnostuneita tästä erityisalasta ja tekevät siitä oppimistehtäviä ja
opinnäytetöitä. Sivuaineena opiskellaan gerontologiaa Avoimessa yliopistossa.
Itä-Suomessa etenkin Pohjois-Karjalassa nykyisen Siun soten
alueella on tunnistettu gerontologisen sosiaalityön tarve palvelujärjestelmässä.
Pohjois-Savossa ei ole saatu liikkeelle gerontologisen sosiaalityön
kehittämishankkeita samalla tavalla kuin muilla alueilla. Ylä-Savossa toimeen
on nyt tartuttu ja kotona asumisen tuen yksikköön on palkattu gerontologinen
sosiaalityöntekijä.
Mitä virkaa gerontologisella sosiaalityöllä sitten on
ikääntyneiden palveluissa? Ikääntyminen ei poista sosiaalisen asiantuntijuuden
alueelle kuuluvia ongelmia ihmisten elämästä. Lisääkin niitä tulee. On
toimeentulo-ongelmia ja etuuksia koskevan tiedon puutetta. On yksinäisyyttä ja
hajanaisia sosiaalisia verkostoja. Vanhus voi kohdata kaltoinkohtelua, päihde-,
mielenterveys- sekä parisuhdeongelmia. Sairaudet ja toimintakyvyn aleneminen
voivat aiheuttaa tarpeita palveluihin ja asumisen järjestelyihin.
Sosiaalityöntekijä toimii yhteistyössä ikääntyneiden, heidän
omaistensa ja muiden ammattilaisten kanssa muuan muassa edellä kuvattujen
pulmallisten elämäntilanteiden ratkaisemisessa. Sosiaalityöntekijöillä on
tietoa yhteiskunnan rakenteista ja yhteisöistä, perheistä, verkostoista,
vuorovaikutuksesta ja oman alansa juridiikasta sekä taitoa työskennellä niiden
parissa. Heillä on myös eettistä osaamista ja taitoa tuottaa tietoa sekä
käyttää sitä kehittämiseen ja vaikuttamiseen. Gerontologisella
sosiaalityöntekijällä olisi luonnollisesti suotavaa olla myös gerontologista
asiantuntemusta ja osaamista.
Kotona asumisen tukemisen yksikkö ja muut sen kaltaiset
yksiköt, joissa sosiaalityö on osa moniammatillista työskentelyä, ovat sopivia
paikkoja gerontologiselle sosiaalityölle nykyisissä ja tulevissa sosiaali- ja
terveydenhuollon palvelujärjestelmässä. Miksei kyseeseen voisi tulla
sosiaalityön oma yksikkökin. Paikan tulee kuitenkin antaa mahdollisuudet joustavaan
monialaisen yhteistyöhön. Paikan täytyy luonnollisesti olla sellainen, että gerontologisen
sosiaalityön palvelut ovat helposti asiakkaiden ja heidän omaistensa
tavoitettavissa. Lisäksi paikka arvostaa oman alan gerontologista erikoisosaamista
ja motivoi työn kehittämiseen.
Myös harvaan asuttujen alueiden pulmat tulevat esille
Itä-Suomen alueella ja niiden myötä digitalisaation haasteet ja mahdollisuudet.
Maaseudulla asuville ikääntyneille on mahdollista järjestää digitaalisia
palveluja. Samalla on kuitenkin huolehdittava siitä, että ikääntyneillä on
käytössään tekniikkaa ja että he osaavat käyttää sitä.
PoSoTe:n ikääntyneiden palveluiden sisältöryhmässä
gerontologisen sosiaalityön merkitys ja mahdollisuudet ymmärretään.
Toivottavasti sen konkreettinen paikkakin löydetään, sillä gerontologisen
sosiaalityön aika on nyt!
Parhaimmillaan uusi sote-maakunta on mahdollisuus myös gerontologisen sosiaalityön "uudelle tulemiselle" - on sen aika!
VastaaPoistaTarja Kauppila, ISO
Laajemminkin Suomessa sosiaali- ja terveydenhuollossa, vanhustyössä, on pitkälti ajateltu vanhusten tulevan toimeen vain eläkkeen ja hoidon avulla, ikään kuin heillä ei olisi muita tarpeita. Riitta-Liisa Kinnin blogissa tulevatkin erittäin hyvin esille muut tarpeet laaja-alaisesti. Ja komppaan muutoinkin Riitta-Liisaa: moni opiskelija on kiinnostunut jo gerontologisesta sosiaalityöstä ja se on tutkimuksellisesti vahvistunut. Meillä on Pohjois-Savossakin jo gerontologisen sosiaalityön osaamista varsin paljon. Nyt vain gerontologista sosiaalityötä vielä uuden soten rakenteisiin ja sisältöihin ja siten myös käytäntöön meidänkin maakunnassamme!
VastaaPoistaSointu Riekkinen-Tuovinen
Sosiaalityön esimies, KYS (somaattiset erikoisalat)