Koira ja muut eläimet hyvinvointitöissä

valokuva: Mari Voutilainen

Silva Tedre on joensuulainen tutkija, tietokirjailija ja koirankasvattaja

Sosiaalialan ammattilaiset ovat tuon tuostakin työssään kasvotusten eläinten kanssa. Mitä tehdään laitokseen siirtyvän miehen akvaariolle? Huolehtiiko kotihoito vanhuksen kissasta? Voidaanko toimeentulotukea myöntää asiakkaan koiran tarpeisiin? Uskallanko mennä asiakkaan luokse, kun siellä on vihainen koira?

Eläimen merkitys asiakkaalle usein ymmärretään, mutta eläimen asema sosiaalialan päätöksenteossa ja työssä on epäselvä. Uusi ja epäselvä on myös eläimen asema hyvinvointialojen ammattilaisten työapuna Suomessa.

John Locke julisti 1700-luvulla eläinten kehittävästä vaikutuksesta lapsiin. Lapselle tulisi antaa koira, orava, lintu tai muu eläin huolehdittavaksi. Nyttemmin tutkimuksinkin on osoitettu luonnon ja eläinten hyvinvointivaikutuksia. On osoitettu fysiologisia vaikutuksia aivojen toimintaan, sydämen sykkeeseen, verenpaineeseen, lihasten jännitykseen. Luontolähtöisissä green care -ajatteluun perustuvissa työmenetelmissä kasveja ja eläimiä käytetään tietoisesti apuna hyvinvointityössä. Mukana on esimerkiksi kissoja, kanoja, undulaatteja, lampaita, kilpikonnia ja alpakoita.

Eläinavusteisesta toiminnasta puhutaan, jos toiminta on vapaaehtoista ja satunnaista. Eläinavusteisesta terapiasta on kyse silloin, kun toiminta on pitkäjänteisen tavoitteellista, eläin on keskeinen osa hoitoprosessia, ohjaaja on hyvinvointialan ammattilainen ja eläin on koulutettu tai arvioitu soveltuvaksi avustajatyöhön.

Kenties kaikkein läheisin eläin ihmiselle on koira. Koira ja ihminen ovat eläneet yhdessä yli 10 000 vuotta. Tällä hetkellä Suomessa on ainakin yksi koira noin joka toisessa kotitaloudessa. Koira hankitaan usein lemmikiksi, mutta koira toimii myös monenlaisessa hyötykäytössä. Vahtimisen, metsästämisen ja paimentamisen lisäksi koiria työskentelee opas-, huume-, etsijä-, pelastus- ja homekoirina. Meillä on syövän tunnistajia, diabetesvahteja, lukukoiria, kaverikoiria.

Eläinavusteisessa terapiassa koiria työskentelee Suomessa muun muassa opetus- ja kasvatusaloilla, fysioterapiassa, psykoterapiassa, muistisairaiden hoidossa, toimintaterapiassa ja lastensuojelussa.

Eläinavusteinen toiminta muuttaa hyvinvointikäsitystä ja hyvinvointityön konkreettista sisältöä. Työhön tulee elementtejä, joita ei ole osattu kuvitella sinne kuuluvan, sillä myös eläin vaatii huolenpitoa, aikaa ja huomiota. 

Eläinavusteinen toiminta haastaa hyvinvointityön ammattilaiset pohtimaan aiempaa laajemmin toimintansa lähtökohtia, tavoitteita ja työn tekemisen ja vaikuttamisen tapoja. Se haastaa ammattilaisten omat ihmis-, luonto- ja ympäristökäsitykset. Onko ihminen muiden eläinten yläpuolella vai vain yksi eläinlaji muiden joukossa?

Syvimmillään on kyse kaiken elävän kunnioittamisesta sosiaalikulttuurisessa ja fyysisessä ympäristössään. Vielä syvemmälle päädytään, jos tunnustetaan jokaisen eläimen itseisarvo. Silloin joudutaan kysymään, onko ihmisellä oikeus – ja millä ehdoin – käyttää eläimiä hyväkseen oman hyvinvointinsa lisäämiseksi.