valokuva: Mari Voutilainen |
Silva Tedre on joensuulainen tutkija, tietokirjailija ja
koirankasvattaja
Sosiaalialan ammattilaiset ovat tuon tuostakin työssään
kasvotusten eläinten kanssa. Mitä tehdään laitokseen siirtyvän miehen
akvaariolle? Huolehtiiko kotihoito vanhuksen kissasta? Voidaanko
toimeentulotukea myöntää asiakkaan koiran tarpeisiin? Uskallanko mennä
asiakkaan luokse, kun siellä on vihainen koira?
Eläimen merkitys asiakkaalle usein ymmärretään, mutta
eläimen asema sosiaalialan päätöksenteossa ja työssä on epäselvä. Uusi ja
epäselvä on myös eläimen asema hyvinvointialojen ammattilaisten työapuna
Suomessa.
John Locke julisti 1700-luvulla eläinten kehittävästä
vaikutuksesta lapsiin. Lapselle tulisi antaa koira, orava, lintu tai muu eläin
huolehdittavaksi. Nyttemmin tutkimuksinkin on osoitettu luonnon ja eläinten
hyvinvointivaikutuksia. On osoitettu fysiologisia vaikutuksia aivojen
toimintaan, sydämen sykkeeseen, verenpaineeseen, lihasten jännitykseen.
Luontolähtöisissä green care -ajatteluun perustuvissa työmenetelmissä kasveja
ja eläimiä käytetään tietoisesti apuna hyvinvointityössä. Mukana on esimerkiksi
kissoja, kanoja, undulaatteja, lampaita, kilpikonnia ja alpakoita.
Eläinavusteisesta toiminnasta puhutaan, jos toiminta on
vapaaehtoista ja satunnaista. Eläinavusteisesta terapiasta on kyse silloin, kun
toiminta on pitkäjänteisen tavoitteellista, eläin on keskeinen osa
hoitoprosessia, ohjaaja on hyvinvointialan ammattilainen ja eläin on koulutettu
tai arvioitu soveltuvaksi avustajatyöhön.
Kenties kaikkein läheisin eläin ihmiselle on koira. Koira ja
ihminen ovat eläneet yhdessä yli 10 000 vuotta. Tällä hetkellä Suomessa on
ainakin yksi koira noin joka toisessa kotitaloudessa. Koira hankitaan usein
lemmikiksi, mutta koira toimii myös monenlaisessa hyötykäytössä. Vahtimisen,
metsästämisen ja paimentamisen lisäksi koiria työskentelee opas-, huume-,
etsijä-, pelastus- ja homekoirina. Meillä on syövän tunnistajia,
diabetesvahteja, lukukoiria, kaverikoiria.
Eläinavusteisessa terapiassa koiria työskentelee Suomessa
muun muassa opetus- ja kasvatusaloilla, fysioterapiassa, psykoterapiassa,
muistisairaiden hoidossa, toimintaterapiassa ja lastensuojelussa.
Eläinavusteinen toiminta muuttaa hyvinvointikäsitystä ja
hyvinvointityön konkreettista sisältöä. Työhön tulee elementtejä, joita ei ole
osattu kuvitella sinne kuuluvan, sillä myös eläin vaatii huolenpitoa, aikaa ja
huomiota.
Eläinavusteinen toiminta haastaa hyvinvointityön
ammattilaiset pohtimaan aiempaa laajemmin toimintansa lähtökohtia, tavoitteita
ja työn tekemisen ja vaikuttamisen tapoja. Se haastaa ammattilaisten omat
ihmis-, luonto- ja ympäristökäsitykset. Onko ihminen muiden eläinten
yläpuolella vai vain yksi eläinlaji muiden joukossa?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti