Kilpailukyky ja teknologia, osaaminen ja innovaatiot ovat tänä päivänä suomalaisen yhteiskunnan iskusanoja. Puhumme elämästä markkinoiden, yrittäjyyden ja talouden kielellä.
Tiedämme, että Suomi on nyt vauraampi kuin koskaan. Kansainvälinen kilpailukykymme on huippuluokkaa. Hyvinvointia vahvistetaan monin toimin, ja tuoreen tutkimuksen mukaan väki voikin entistä paremmin.
Suomalaisten elintaso on kohentunut, terveys parantunut ja tulotaso noussut.
Mutta samaan aikaan yhteiskunnallinen eriarvoisuus on kasvanut. Hyvinvointierot näkyvät erityisesti terveys- ja toimeentuloeroina. Missä vika? Hyvätuloisten ja koulutettujen hyvinvointi on kohentunut entisestään samalla kun pienituloisten ja vähän koulutettujen tulotaso ja terveys on pysynyt ennallaan tai heikentynyt. Olemme tuloerojen suhteen samassa tilanteessa kuin 1970-luvulla.
Kaikesta hyvinvoinnista huolimatta suomalaisilla on ihan vanhanaikaisia sosiaalisia ongelmia. Niitä ei ole voitettu, vaan ne ovat osin hautautuneet kauniin hyvinvointipuheen alle. Monet ihmiset kärsivät köyhyydestä, heikosta terveydestä ja huonoista asuinoloista, asunnottomuudesta. Työttömyyden pitkittyminen ja työelämästä syrjäytyminen ovat edelleen yleisiä.
Olisiko meillä erityistä tarvetta vanhan (hyvän) ajan sosiaalipolitiikalle? Uutta Pekka Kuusta on aika ajoin huhuiltu. Sosiaalinen näkökulma ja sosiaalialan asiantuntijuus on, jos ei kadonnut, niin ainakin kovasti hapristunut. Laajan yhteiskunnallisen ja sosiaalisen asiantuntijuuden ovat vallanneet lääkärit, juristit ja opettajat.
Liike-elämän konsultit toimivat kevyesti myös hyvinvoinnin asiantuntijoina. Hyvinvointi ymmärretään yhä useammin vain yksilöllisenä hyvänä terveytenä ja yhteiskunnallinen kutistuu yksilölliseksi. Samalla sosiaalialan asiantuntijuus kaventuu usein sosiaalipalvelujärjestelmää, sosiaalista vuorovaikutusta tai sosiaalista mielenlaatua koskevaksi osaamiseksi.
Sosiaalialan osaamisesta huolehtiminen on tärkeää Itä-Suomen elinvoiman ja tulevaisuuden turvaamiseksi. Suuri joukko sosiaalialan osaajia on lähivuosina siirtymässä eläkkeelle. Sosiaalityöntekijä on nopeasti palkkansa tienannut. Vaikuttavalla sosiaalityöllä ja -ohjauksella voidaan ehkäistä sosiaalisia ongelmia ja tukea esimerkiksi nuoria itsenäiseen ja vastuulliseen elämään. Sosiaalialan osaamista tarvitaan jatkossa yhä enemmän myös ikäihmisten palveluissa, joissa tulisi nykyistä vahvemmin suuntautua tukemaan ikäihmisten omia voimavaroja.
Suomessa näkyy huolestuttavia merkkejä yhteiskunnan arvojen kovenemisesta, ihmisen välineellistämisestä ja elämän merkitysten kaventumisesta. Ikäihmisten kasvavat joukot etsivät merkitystä elämäänsä, samoin työelämästä pysyvästi syrjäytyneet. Ja toisin kuin joskus luullaan, ihmisillä on halua vaikuttaa ja osallistua. Ei hukata sitä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti