Operatiivisen toiminnan ohjaus -yksikkö
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Täydellisyys on kiehtonut minua jo pitkään. Jotenkin se
tuntuu vaan karkaavan sitä kauemmas, mitä enemmän sitä tavoittelee. Koulussa
joillakin opettajilla oli se periaate, että täydellinen on vain Jumala, joten
kymppi kuuluu hänelle. Me vajavaiset saimme kilpailla muista numeroista. Silti
täydellisyyttä tavoitellaan, eikä aina hyvin tuloksin. Lienet kuullut
kirjailijasta, joka pyrki korkeaan päämäärään, mutta saavutti korkean
sivumäärän.
Joskus harvoin täydellisyys on käsien ulottuvilla. Jos ei
muuten, niin sitten täydellisenä epäonnistumisena. Sellaisen kokemuksen jälkeen
täydellisyys menettää osan hohdostaan. Mutta onneksi Suomen hallitus ei anna
tällaisten uhkakuvien häiritä. Hallitusohjelmassa asetetaan tavoitteeksi, ei
enempää eikä vähempää kuin täydellinen sosiaali- ja terveydenhuollon
vertikaalinen ja horisontaalinen integraatio.
Istun lakityöryhmässä, jossa on muutamaan kertaan heitetty
ilmaan mielikuva täydellisestä tulevaisuudesta. Siinä meidän lastenlapsemme
eivät tiedä, mitä ovat sosiaalihuolto ja terveydenhuolto. Eivät ole sellaisiin
elämänsä aikana törmänneet. Samalla tavalla kuin eivät radioon, televisioon,
kompassiin, karttaan, pankkikonttoriin tai kirjeeseenkään. Nämä viimemainitut
kun on integroitu yhteen pieneen laitteeseen heidän taskussaan. Tuossa
tulevaisuuskuvassa sote-integraatio on siis täydellinen. Jokin siinä kuitenkin
vaivaa minua.
Mitä sitten tarkoittaa vertikaalinen ja horisontaalinen
integraatio? Nopea googlaus paljastaa, että liiketaloudessa vertikaalinen
integraatio tarkoittaa tuotteen eri tuotantovaiheista huolehtivien yhtiöiden
yhdistymistä. Integraation seurauksena yhtiö hoitaa tuotteiden
valmistusprosessin alusta loppuun. Horisontaalinen integraatio puolestaan
tarkoittaa sitä, että samaa tuotetta valmistavat yritykset yhdistyvät. Joskus
yhtiöt hankkivat näin kilpailijansa pois markkinoilta.
Näin ajateltuna täydellinen sote-integraatio tarkoittaa
sitä, että toiminta-alueella on vain yksi sosiaali- ja terveyspalveluja
tuottava organisaatio. Ja tämä organisaatio hoitaa koko
palveluntuotantoprosessin itse. Ihan näin täydellistä integraatiota ei
ymmärtääkseni kuitenkaan tavoitella, vaan sijaa jää edelleen myös yksityisille
toimijoille. Näin ainakin toivon.
Miten tähän sitten liittyy tuo sosiaalihuollon ja
terveydenhuollon katoaminen? Minussa visio herätti mielikuvan niin
täydellisestä integraatiosta, että myös valmistettavat tuotteet – siis tässä
tapauksessa palvelut – yhdistetään. Silloin ei ole enää sosiaalipalveluja eikä
terveyspalveluja. Leikitäänpä hieman tällä ajatuksella.
Otetaan esimerkiksi maineikas japanilainen yritys, jonka
nimi alkaa y:llä ja joka valmistaa muun muassa moottoripyöriä, perämoottoreita,
soittimia ja viihde-elektroniikkaa. Jätetään viimeksi mainitut tarkastelusta
pois ja keskitytään perämoottoreihin ja moottoripyöriin. Täydellisen integraation
tuloksena näiden molempien valmistus lakkaa, ja yhtiö ryhtyy valmistamaan
perämoottoripyöriä. Tämä on liiketaloudellisesti kannattavaa, kun
tuotantoprosessit voidaan yhdistää ja tuloksena on lähes kaikkia maalla ja
merellä liikkuvia miellyttävä tuote.
Jostain syystä perämoottoripyörät eivät kaikesta huolimatta
ole yleistyneet, vaikka kyseisen yhtiön osaamisella tuote hipookin
täydellisyyttä. Olisiko niin, että integraatiosta huolimatta sosiaalihuoltoa ja
sen osaajia tarvitaan tulevaisuudessakin? Ja terveydenhuoltoa? Olisiko niin,
että täydellinen perämoottoripyörä ei kiinnosta sen enempää veneilijöitä kuin
motoristejakaan?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti