Ketä kiinnostaa sosiaaliasiamiestoiminta?

Marja Kekki
sosiaalityöntekijä

Asiakas on aina oikeassa, sanotaan liike-elämässä.  Sosiaalihuollon asiakas on aikojen saatossa päätynyt ruotiukosta ja kunnan elätistä asiakkaaksi. Päästäkseen oikeuksiinsa sosiaalihuollon asiakas tarvitsee tietoa ja neuvontaa palvelujärjestelmän viidakossa.  Sosiaalihuollon asiakaslaki tuli voimaan vuonna 2001. Lain tavoitteena on asiakkaiden aseman vahvistaminen sekä asiakkaan itsemääräämisoikeuden ja itsehallinnan korostaminen. Asiakaslaissa on säädetty asiakkaan osallisuuteen, kohteluun ja oikeusturvaan liittyvistä oikeudellisista periaatteista. Asiakaslaissa velvoitetaan jokaista kuntaa nimeämään sosiaaliasiamies, jonka tehtävänä on tiedottaa sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksista ja ohjata asiakasta oikeuksiensa äärelle; neuvoa sosiaalihuollon asiakkaita ja avustaa muistutuksen tekemisessä. Tämän lisäksi sosiaaliasiamiehen tulee toimia asiakkaan oikeuksien edistämiseksi, seurata asiakkaan oikeuksien aseman ja oikeuksien kehitystä kunnassa sekä raportoida siitä vuosittain kunnanhallitukselle.

Sosiaaliasiamiestoiminta on edelleen melko huonosti tunnettua. Toiminnasta tiedottaminen on sekä toiminnan järjestämisestä vastuussa olevien kuntien että sosiaaliasiamiehen itsensä vastuulla. Molemmat tahot voisivat parantaa tiedottamista entistä monikanavaisemmaksi, tehokkaammaksi ja selkeämmäksi. Palvelun saavutettavuus vaihtelee ja huonoimmin palveluun pääsevät käsiksi sitä eniten tarvitsevat, toimintakyvyiltään heikoimmat kansalaiset. Helpoimmin sosiaaliasiamiehen, kuten kaikki muutkin palvelut, löytävät henkilöt, joilla on hyvät tiedonhankinnan valmiudet ja kyky ilmaista itseään. 

Sosiaaliasiamiehellä ei ole päätösvaltaa, vaan asiantuntijuus- ja vaikuttavuusasema. Asiantuntijuuden perusta on koulutuksessa ja osaamisessa.  Osaamista sosiaaliasiamiehen tehtävässä on lainsäädännön ja palvelujärjestelmien hyvä tuntemus vuorovaikutus- ja neuvottelutaitoja unohtamatta. Vaikuttavuutta ei voi saavuttaa ilman uskottavuutta, jonka edellytyksenä on sosiaaliasiamiehen puolueeton ja riippumaton asema. Mikäli sosiaaliasiamies tekee työnsä ohella sosiaalitoimessa päätöksiä, toiminnan puolueettomuuteen ja riippumattomuuteen on vaikea uskoa. Uskottavuutta parantaa toiminnan vakiintuminen ja jatkuvuus. Sosiaaliasiamiestoiminnan poukkoilu toimijalta toiselle ei kasvata sen enempää uskottavuutta kuin asiantuntemustakaan. ”Köyhän miehen mallin” hakeminen sosiaaliasiamiestoiminnassa on lyhytnäköistä säästämistä.

Uusi sosiaalihuoltolaki henkii asiakkaan aseman vahvistumista ja rakenteellista sosiaalityötä, jossa palvelujen tarpeeseen vastattaessa tarvitaan entistä enemmän tietoa siitä, mitä palveluja juuri tällä alueella tarvitaan. Sosiaaliasiamiestoiminnan kautta tietoja tilastoidaan ja raportoidaan jo nyt. Tilastointi ja raportointi tarvitsevat yhtenäistämistä ja kehittämistä. Sosiaaliasiamiestoimintaa ja sen tuottamaa tietoa kannattaisi koota ja hyödyntää kunta-, maakunta- ja valtakunnan tasoilla palvelujen suunnittelussa ja järjestämisessä.  Sosiaaliasiamiestoiminnan näivettäminen on valtavaa resurssien hukkaamista näinä aikoina, kun palvelujen rakenne on muuttumassa ja järjestämisessä ollaan siirtymässä suurempiin kokonaisuuksiin.

Tikku kynnen alla vai lastu laineilla?Sosiaaliasiamiestoiminta asiakkaan oikeuksien edistäjänä Itä-Suomen alueella.