Kohtaaminen on olennainen osa kehittämis- ja asiakastyötä, painottaa Hanna Torvinen |
Olen sosiaalityöntekijä, YTM, vuosimallia -93. Olen tehnyt sosiaalialan eri tehtävissä pitkän rupeaman töitä, josta viimeiset kymmenisen vuotta lähiesimiehenä. Olen työskennellyt sekä julkisella että yksityisellä puolella ja myös kolmannen sektorin tehtävissä lastensuojelujärjestössä. Pidän työstäni ja innostun siitä aina uudelleen.
Lastensuojelun kehittäminen on keskustelua, tekemistä ja myös uudenlaisten toimintamallien kokeilemista ja luomista – yhdessä asiakkaiden, kokemusasiantuntijoiden ja monialaisten verkostojen kanssa. Se on myös vanhasta poisoppimista ja luopumista. Kehittämistyöhön kutsutaan mukaan sekä työntekijöitä että johtoa ja erityisesti asiakkaita. Kehittäminen voi tuntua työläältä arjen puristuksessa ja kiireen keskellä. Jännittää, miten väki innostuu uudesta hankkeesta, vaikka se olisi juuri se mahdollisuus mitä on toivottu ja odotettu.
Kohtaaminen. Kohtaamisessa kiteytyy olennainen. Miten kohtaamme, miten huomioimme toisen, oli se sitten asiakas tai ammattilainen. Väitän, että hyvään ja huonoon kohtaamiseen menee tasan saman verran aikaan. Silloin kun kohtaaminen on hyvää, kuulemme ja ymmärrämme toisiamme, kohtaaminen sujuu kuin tanssi. Huonossa kohtaamisessa koemme, ettemme tule kuulluksi, meitä ei arvosteta, eikä kunnioiteta. Löydämmekö hankkeessa yhteisen kielen, yhteisen sävelen – kutsunkin sinut mukaan yhteiseen tanssiin.
LUMO-hankkeen tavoitteena on parantaa ja uudistaa lastensuojelua monialaisesti sekä edistää systeemistä lastensuojelua ja erityisesti asiakasosallisuutta. Systeemiseen lastensuojeluun liittyy luovuttamattomia periaatteita, jotka ovat mielestäni johtotähtenä tässä hankkeessa. Palaan näihin mielessäni, lähtiessäni illalla koiran kanssa lenkille, lähimetsän poluille.
- Lapsilähtöisyys ja kontekstisidonnaisuus: autetaan lapsia heidän elinympäristössään ja edetään ainutkertainen tilanne ja lasten tarve edellä
- Suhdeperusteisuus: kaikkein tärkeintä on lapsen, vanhempien ja läheisten kanssa tehtävä suora, kohtaava vuorovaikutustyö, jota muu toiminta tukee
- Systeeminen ajattelu ja sitä tukevat työmenetelmät: perheterapeuttisen, dialogisen, narratiivisen ja ratkaisukeskeisen terapian oppeja hyödynnetään lastensuojelussa
- Lastensuojelun sosiaalityö johtaa asiakasprosessia ja sille pitää turvata tarvittavat resurssit. Muita kutsutaan tai muut tulevat mukaan asiakkaan prosesseihin
- Monitoimijuus: asiakkailta, läheisiltä, ammattilaisilta koottu tieto ja tarvittava tuki rakentuvat yhdessä
Hyvää ja kehittämismyönteistä LUMO-kautta!
Tule juttelemaan tai laita viestiä lastensuojelun kehittämisasioissa.
Hanna Torvinen työskentelee LUMO-hankkeessa Pohjois-Karjalan projektiasiantuntijana (hanna.torvinen (at) siunsote.fi, p. 013 330 9862)
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaKiitos tekstistä. Tuo lastensuojelu ja sen kehittäminen on tärkeää mielestäni myös. Etenkin toiminnallinen lastensuojeluyksikkö varmasti on semmoinen, joka auttaa lasten arkea monella eri tavalla. https://rytmikodit.fi/kaavin-yksikko-duuri/
VastaaPoista