Asiakastieto luontevasti järjestykseen

Tarja Kauppila:

Vihdoinkin saatavilla! En tarkoita Anneli Kivelän uusinta Katajamäki-sarjan romaania vaan jotakin ihan muuta. Sosiaalihuollon valtakunnalliset tietojärjestelmäpalvelut ja määrämuotoinen kirjaaminen toteutetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Kansa-hankkeessa, jonka suunnitelma vuosille 2016−2020 julkistettiin hiljattain. Hyvä THL ja asiantuntijakumppanit!

Valtakunnallisiin tietojärjestelmäpalveluihin liittyminen edellyttää monia konkreettisia toimenpiteitä ja voimavarojen varaamista myös liittyviltä organisaatioilta. Osa toimenpiteistä on liittymistä edeltäviä ja ennakoivia.

Määrämuotoisen kirjaamisen käyttöönotto on yksi organisaatioiden tehtävä - osa sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpanoa - jota THL ja sosiaali- ja terveysministeriö tukevat.  Organisaatioiden tulee kouluttaa henkilöstönsä lain mukaiseen toimintaan sekä huolehtia toimintaan siirtymisestä ja muutosten toteuttamisesta tietojärjestelmiin.

Myös sosiaalialan osaamiskeskukset ovat tulleet alueilla avuksi: koko maassa Kansa-koulu -hanke kokoaa työntekijöitä kirjaamisvalmennukseen. Kirjaamisvalmentajat huolehtivat jatkossa kukin omissa organisaatioissaan kirjaamisen kouluttamisesta.

Organisaatioilta tullaan edellyttämään sellaisen asiakastietojärjestelmän käyttöä, joka toteuttaa Kanta-palveluiden liittymisvaatimukset. Ne joko toteutetaan nykyjärjestelmiin tai hankitaan uusi, vaatimukset täyttävä järjestelmä. Päävastuu hankinnasta on sosiaalipalveluista vastaavalla toimijalla.

”Olisi luontevaa, että järjestelmien hankinta tai uusinta tapahtuisi alueellisesti uusien rakenteiden mukaisesti. Ihanteellisessa tilanteessa uudet organisaatiot voisivat ottaa käyttöönsä uudet toimintatavat ja Kanta-yhteensopivat tietojärjestelmät, kun palvelujärjestelmäkenttä uusiutuu.”

Näin kirjoitetaan Kansa-toimeenpanosuunnitelmassa.  Ajatus näyttää loogiselta, ymmärrettävältä ja hyväksyttävältä. Mutta tarkkaan ottaen, mikä olisi tässä yhteydessä luontevaa?

Tätä kirjoitettaessa sote-järjestämislain esitystä vasta odotetaan julkistettavaksi. Muutamissa maamme maakunnissa toimitaan jo laajasti kunnat sote-palvelutuotantoon kokoavana kuntayhtymänä. Sieltä löytyy jo kokemusta, miten järjestelmät ovat taipuneet yksittäisten kuntien asennosta uusiin yhteisiin toimintoihin. Useimmissa maakunnissa ollaan vielä lähtökuopissa siinä, miten uutta yhteistyötä muotoillaan sote-palvelupaketeiksi ja miten sosiaalipalvelujen asiakastieto saadaan käytännössä toiminnan tueksi.

Uudistamista on edessä paljon. On myös vaiheita, joita ei jokaisen organisaation kannata yksinään käydä. Hallittu pilotointi sekä vahvistaa osaamista että varmistaa asianmukaista ennakointia ja kustannusvaikuttavaa yhteistoimintaa. On myös hyvä olla hereillä siinä, että kaikki uusi ei uuvuta henkilöstöä, jonka on käytännössä huolehdittava palvelutuotannon sujuvuudesta myös muutosvaiheissa.

Pilotoinnissa sosiaalialan osaamiskeskukset tarjoavat luontevasti kumppanuuttaan - niin maakunnissa kuin yhteistyöalueillakin. Kyllä tämä meiltä yhdessä luonnistaa, kokemusta on!

Linkkejä lisätietoihin:

·       Valtakunnallinen Kansa-toimeenpanosuunnitelma

·       Sosiaalialan osaamiskeskusten Kansa-koulu -hanke

·       Kansa-koulu -hankkeen kirjaamisvalmennuksenaikataulu ISOn toiminta-alueella