”Mikä mättää” Kainuussa?

Anne Tuikka työskentelee hanketyöntekijänä Kainuussa ISO SOS -hankkeessa.

Miten rakenteellista sosiaalityötä tulisi toteuttaa ja mitä kehitystyössä tulisi huomioida? Voisiko uusiin kokeiluihin liittää vessakyselyn, gallupkyselyn torilla ja valtuuston ryhmäpuheenjohtajien haastattelun? 

Kainuun sote osallistuu ISO SOS -hankkeeseen ja toteutamme syksyn aikana rakenteellisen sosiaalityön pilotin Sotkamossa. Meillä on nyt oiva mahdollisuus lisätä rohkeutta toimia toisin, tehostaa viestintää ja vahvistaa osaamistamme tämän kokeilun kautta.

Keräämme Sotkamon pilotin aineistoa haastatteluilla, mittareilla, lomakekyselyillä, vessa- ja gallupkyselyillä sekä järjestämällä kehittäjäraateja. Keräämme aineistoa mm. työntekijöiltä, asiakkailta, kuntalaisilta, kolmannen sektorin toimijoilta, soten sisältä ja poliittisilta päättäjiltä.

Toteutamme ”Mikä mättää” Sotkamossa -vessakyselyn kirjastossa. Kirjaston vessojen seinillä on syyskuun ajan kysely, johon kuntalaiset voivat nimettömänä tuoda esiin näkemyksiään kuntalaisten hyvinvointiin negatiivisesti vaikuttavista asioista ja toimenpide-ehdotuksiaan niiden korjaamiseksi. Haemme kyselyllä myös näkemyksiä hyvinvointia edistävistä tekijöistä, sekä kehittämisideoita kunnan asuin- ja toimintaympäristöön liittyen.

Tuotetut aineistot ovat pohja rakenteellisen sosiaalityön yhdelle välineelle, sosiaaliselle raportoinnille. Sen kautta viemme päättäjille tiedoksi paikalliset sosiaaliset ongelmat, mutta myös tiedon siitä, miten vaikuttavaa työtä olemme näillä resursseilla ja tukipalveluilla saaneet aikaan. Sotkamon HYTE-työryhmällä (hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmä) pohdimme, mitä kunnassamme voidaan tehdä toisin kuntalaisten hyvinvoinnin parantamiseksi.

Rakenteelliseen sosiaalityöhön kiinnittyy myös Itä-Suomen yliopiston johdolla 1.3.2018–31.12.2020 toteutettava sosiaalista kestävyyttä edistävä kehittämishanke. Hanke edistää samalla tutkimuksellista osaamista, jota vaikuttavuustyö erityisesti edellyttää. ¹

Muutostyössä tarvitsemme parempaa ymmärrystä niiden ihmisten elämästä, joita hyvinvointierot eniten koskettavat. Tarvitaan tietoa ja näkemyksiä elinoloista, terveyskäyttäytymisestä ja voimavaroista. Hyvinvointi- ja terveyserot kiinnittyvät monimutkaisella tavalla ihmisten käyttäytymiseen ja usein “ilkeisiin” yhteiskunnallisiin ongelmiin. ²  

Paikallislehti lähti mielenkiinnolla mukaan kertomaan kokeilustamme. Gallupista ja poliitikkojen haastatteluista teemme paikallislehden kanssa syksymmällä yhteisjulkaisun. Voisiko sen otsikkona olla: ”Mikä mättää” – tavoitteena ja toimintamallina sosiaalisesti kestävä Kainuu? STM:n kansliapäällikkö Kari Välimäen (2010) mukaan sosiaalisesti kestävän tulisi olla toimintamalli eikä tavoite. ³

Blogissa käytetyt lainaukset:

¹ Itä-Suomen yliopisto. Sosiaalisesti kestävä Kainuu.

² Suomen akatemian blogijulkaisu Marja Vaarama (2017). Hyvinvoinnin ja terveyden eriarvo on ratkaisuaan odottava sosiaalinen ongelma.

³Sosiaali- ja terveysministeriö. Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020.