Rohkeutta teknologian käyttöönottoon kotihoidossa

Jaana Nykänen työskenteli hyvinvointiteknologia-asiantuntijana Joensuun kaupungilla IkäOTe-Ikääntyvien oppiminen ja hyvinvointiteknologiat -hankkeessa. Nyt hän työskentelee kehittämisasiantuntijana Siun sote, AVOT-hankkeessa.

Yhteiskunnan tahtotila on, että ikäihmiset asuvat omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Teknologian tarjoamia mahdollisuuksia kotona asumisen tukena ei vielä hyödynnetä riittävästi.

Teknologiaa on monella paikkakunnalla kokeiltu, mutta kokeillut ratkaisut eivät ole jääneet käyttöön. Päätöksen tekijät kaipaavat euroina osoitettavia hyötyjä. Kaikkia hyötyjä ei kuitenkaan ole mahdollista arvioida rahallisesti tai vaikutukset tulevat näkyviin vasta myöhemmin. Voidaanko nämä hyödyt jättää huomiotta?

Kokeilimme IkäOTe – Ikääntyvien oppiminen ja hyvinvointiteknologia -hankkeessa Joensuun kaupungin kotihoidossa turvallisuuteen ja vuorovaikutukseen liittyviä teknologisia ratkaisuja ikäihmisten kotona asumisen tukena.

Uudenlainen ovisensori ja lääkeautomaatti vähensivät turvapalvelun ja kotihoidon käyntejä. Käyntien väheneminen toi organisaatiolle selviä taloudellisia hyötyjä. Ovisensori myös salli muistisairaalle henkilölle käynnin postilaatikolla tai oven raosta hapen haukkaamisen ilman, että heti oven avaamisesta aiheutui hälytys ja turvapalvelun tarkastuskäynti.

Liikkuminen vaikuttaa positiivisesti ihmisen koko hyvinvointiin ja toimintakykyyn. Lääkeautomaatin kautta saatavalla säännöllisellä ja oikea-aikaisella lääkityksellä on hyvin samankaltaiset vaikutukset. Ja mikä vaikutus mielen hyvinvointiin onkaan sillä, että monissa asioissa apua tarvitseva iäkäs ihminen ottaa lääkkeensä itsenäisesti.

Paikannuslaitteen kokeilun jälkeen on Joensuussa ollut mahdollista lainata paikannuslaite maksutta koekäyttöön. Muistisairaiden henkilöiden läheiset ovat käyttäneet tätä mahdollisuutta. Monet ovat myös hankkineet paikannuslaitteen omaksi kokeilujakson jälkeen. Laite mahdollistaa muistisairaalle henkilölle itsenäisen liikkumisen ulkona. Samaan aikaan läheinen voi huoletta pistäytyä vaikka kaupassa. Läheisen huolen väheneminen vaikuttaa parhaimmillaan siihen, että hän jaksaa paremmin ja pidempään huolehtia muistisairaasta omaisestaan.

Suomessa ei ole selvitetty kattavasti, millaisia kustannuksia teknologisten ratkaisujen hyödyntäminen ikäihmisten palveluissa aiheuttaa. Toisaalta, mietitäänkö riittävästi sitäkään, mitä kustannuksia nykyiset palvelujen toteuttamistavat maksavat. Turvapalvelun tarkastuskäynnistä maksetaan. Samoin kustannuksia syntyy kotihoidon lisääntyneistä käynneissä tilanteissa, joissa asiakas ei kykene itsenäisesti toteuttamaan lääkehoitoaan. Ja jos omaishoitaja uupuu, joudutaan muistisairautta sairastavalle etsimään kodin sijaan muuta asumisvaihtoehtoa, joka on todennäköisesti kalliimpi.

Tulevaisuudessa voittajia todennäköisesti ovat ne yksiköt ja organisaatiot, jotka uskaltavat investoida ja ottaa käyttöön teknologisia ratkaisuja nyt, vaikka säästyvät eurot näkyvät vasta muutaman vuoden kuluttua. Tutkimustietoa hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä ja liikunnan vaikutuksista on jo olemassa!