Maarita Mannelin, maakuntasuunnittelija, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
Heli Aalto, projektipäällikkö, Siun sote Kaste
Kehittämisen tuoksinassa - jos
muutenkin elämässä – on välillä hyvä pysähtyä katsomaan ja kuuntelemaan, miten
muualla ajatellaan ja toimitaan. Siun soten väkeä Pohjois-Karjalasta kävi
yhteistyökumppaneineen tutustumassa Pohjois-Irlannin kokemuksiin sote-palvelujen
integraatiosta.
Nostamme vierailun annista
esille muutamia näkökulmia, joista osa kuulosti hyvinkin tutulta, osa taas
virkistävän uudelta.
Ongelmat ja haasteet olivat hämmästyttävän samoja, vaikka maa jalkojen alla
vaihtui. Painopisteet voivat vaihdella, mutta silti ikääntyminen, palvelujen
kustannustaso ja vaikuttavuus olivat monella tavalla uudistuksen takana tai lähtökohtana.
Alueellinen yhdenvertaisuus taas ei ollut puheissa samalla tavalla kuin meillä.
Se ei ehkä ole ihmekään, kun miettii Pohjois-Irlannin kokoa.
Kyvyttäminen eli reablement (ei siis kyykyttäminen) sai meidät pohtimaan,
toimimmeko arjessa ihmisiä aidosti osallistamalla ja pärjäämistä tukemalla.
Tämä pätee sekä sote-palveluihin että muihin hyvinvointia tuottaviin
palveluihin. Puolesta tekeminen voi saada monia muotoja niin ajattelun,
asenteen kuin toiminnankin tasolla, jollei sitä tiedosteta. ”Reablement will help you to do things
rather than having others do it for you”.
Palveluohjaus näytti
nousseen jokaisen toimijan vastuulle - ainakin ideologisella tasolla. Erityisen
vaikutuksen meihin teki ambulanssipalvelun johtava lääkäri, joka totesi, ettei
heillä ole niin sanottuja turhia lähtöjä. Vaikka sairaankuljetus ei olisi ollutkaan
ihmiselle se oikea palvelu, sai hän tarvittaessa ohjauksen muihin palveluihin, esimerkiksi
sosiaalipalveluihin. Ohjaus tapahtui sosiaalisen reseptin avulla. Jäimme
pohtimaan resepti-sanan käyttöä ja sen soveltuvuutta omaan
toimintaympäristöömme.
Belfastilaisten asenteesta huokui vahva, yhteinen tahtotila tehdä muutosta.
Pohjois-Karjalan sote- kehittämistä on joskus hauskasti ja osuvastikin verrattu
kehittämisen karvalakkimalliin. Tätä samaa analogiaa voi soveltaa myös
Pohjois-Irlantiin. Kehittämistyö tuntui lyhyen tutustumisen perusteella
selkeältä ja fokusointuneelta ja jotenkin vaivattomalta. Epävirallisissa keskusteluissa
nousi esille kriittisempiäkin äänenpainoja, mutta niidenkin mukaan suunta on
oikea ja yhteistyö voimavara.
Mietityttämään meitä jäi
erityisesti se, että sosiaalinen näkyi kaiken kaikkiaan varsin vähän
belfastilaisten esityksissä. Tuntuikin, että integraatio keskittyi
perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatioon. Matkan oppina
voisi olla se, että on hyvä muistutella mieleen, millaista integraatiota ja
miksi Siun sotessa tavoitellaan ja miten se näkyy ulospäin. Tavoitteena on
täydellinen vertikaalinen ja horisontaalinen integraatio, asukkaan hyväksi. Ja
oikea tuntuu olevan suunta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti