Tarvitsemme tietoa – nyt on aika kehittää rakenteita

Satu Marja Tanttu on Essoten aluekehittäjä
SOSRAKE-hankkeessa

Satu Marja Tanttu työskentelee Essoten aluekehittäjänä SOSRAKE-osaamisverkosto -hankkeessa.

Aikuissosiaalityö on sisällöltään monelle tuntematon, vaikka kaikenikäisten huono-osaisten auttaminen on perinteisesti liitetty sosiaalihuollon tehtäviin. Siihen liitetään usein asiakkaiden taloudellinen huono-osaisuus ja rahalliset tuet, vaikka köyhyys onkin usein seurausta syvemmistä elämän haasteista ja aikuissosiaalityössä asiakkaita pyritään auttamaan kokonaisvaltaisesti.

Essoten aikuissosiaalityön kehittäminen käynnistyi ISO SOS -hankkeessa vuosina 2018–2019. Kehittäminen keskittyi toiminnallisen muutokseen: asiakasosallisuuden vahvistamiseen asiakasprosesseissa ja työkäytäntöihin. Hankkeessa kokeiltiin myös erilaisia asiakkaan toimintakykyä mittaavia mittareita.

Hankkeen aikana aikuissosiaalityöhön saatiin uusia työvälineitä. Jalkautuvaa työotetta laajennettiin kolmannen sektorin toimipisteisiin ja muun muassa yhteistyö diakonien kanssa toi uusia asiakkaita avun piiriin ja tiivisti yhteistyötä.  Ryhmätoimintojen tärkeys tuli esiin hankkeen kokeilujen myötä. Toiminnalliset ryhmät toivat sisältöä ja rytmiä asiakkaiden arkeen ja niiden aktivoivan vaikutuksen havaittiin voivan viedä asiakkaan tilannetta eteenpäin.

Rakenteellisen sosiaalityön osalta mallinnettiin käytäntö sisäisen tiedon tuottamiselle. Samalla kävi kuitenkin selväksi, että kokonaisuutena rakenteellinen sosiaalityö on niin laaja, ettei sen tarvitsemaa kehittämistyötä pystytä ISO SOS -hankkeen puitteissa tekemään. Rakenteellisessa sosiaalityössä tulisi hyödyntää asiakkaiden kokemustietoa, mutta sen systemaattiseen keräämiseen ja käsittelyyn ei ole käytäntöjä, eikä välineitä. Koska velvoite rakenteellisen sosiaalityön tekemiseen on lainsäädännössä uusi, sitä ei ole huomioitu alan koulutuksissa, eikä sosiaalialalla työskentelevillä ole riittäviä valmiuksia rakenteellisen sosiaalityön tekemiseen.

Tuntemamme maailma on muuttunut kevään aikana radikaalisti ja tarve rakenteellisen sosiaalityön tekemiselle on sen myötä vain lisääntynyt. Sosiaalihuollossa tehtävän työn oikein kohdentaminen on tärkeää asiakasmäärien lisääntyessä. Aikuisten arkea tukevia ja työ- sekä toimintakykyä ylläpitäviä palveluja järjestetään hyvin perinteisesti, vaikka meillä ei ole juurikaan tutkittua tietoa siitä, mikä palvelu vaikuttaa asiakkaan tavoitteeseen nähden edistävästi tai päinvastoin. Palvelujen kehittäminen tarveperustaiseksi edellyttää muun muassa analysoitua vaikuttavuustietoa.

Essote on mukana 1.5.2020 käynnistyvässä ESR-rahoitteisessa rakenteellisen sosiaalityön SOSRAKE-hankkeessa. Hankkeen myötä Essote saa kehittämisen tueksi kumppaneita, jotka tuovat kehittämistyöhön erilaista osaamista. Liikkeelle on lähdettävä perusteista, koska valtakunnallisestikin osa-alue on kehittymätön, eikä valmiita koko kokonaisuuden sisältäviä mallinnuksia ole olemassa. Lähdemme siis yhdessä eri toimijoiden kanssa kehittämään rakenteelliseen sosiaalityöhön valmennusta ja välineitä, joita tulevaisuuden sosiaalipalvelujen kehittäminen tarvitsee. Alkamassa on mielenkiintoinen matka!

SOSRAKE-osaamisverkosto on sosiaalialan tulevaisuutta

Anne Surakka, SOSRAKE-hankkeen projektipäällikkö

Anne Surakka työskentelee 1.5. alkaen projektipäällikkönä SOSRAKE-osaamisverkosto -hankkeessa

#koronakevät #poikkeustila #pesekädet #pysykotona #jaksaajaksaa… 

Hashtagitkin sen kertovat: tästä keväästä tuli toisenlainen, ehkä jopa käänteentekevä. Moni asia arjessa on muuttunut, eikä lisääntyneestä epävarmuudesta näytä olevan nopeaa ulospääsyä. Hyvinvointia ja terveyttä ylläpitävät ja edistävät rakenteet huojuvat entistä pahemmin – olivathan perustukset rapistumassa monilta osin jo ennen kriisiä. Sosiaaliala on kuitenkin ollut matkalla jonkinlaiseen käännekohtaan jo kauan ennen nykyisiä poikkeusoloja.

Erityisesti viime vuosina tarve ja vaatimukset parantaa sosiaalialan työn laatua ja vaikuttavuutta, hillitä kustannuksia ja edistää asiakkaiden osallisuutta ovat lisääntyneet kiihtyvällä vauhdilla. Niin lainsäädännössä kuin tulevaisuuden visioissakin yhdeksi keskeisistä työmme vaikuttavuutta lisäävistä tekijöistä on nimetty rakenteellinen sosiaalityö. On ymmärretty, että ilman systemaattisesti kerättyä ja analysoitua tietoa sekä ihmisten tuen tarpeiden kokonaisvaltaista hahmottamista erilaiset toimenpiteet, palvelujen ja tuen kehittäminen sekä voimavarojen suuntaaminen on sama kuin suunnistaisi ilman karttaa ja kompassia.

”Poikkeustila on maineen nollapiste”, arvioi Kaiku Helsinki -viestintätoimiston toimitusjohtaja Pete Saarnivaara blogissaan 31.3. Hänen mukaansa muutaman vuoden päästä yhteiskunnan toimijoita arvioidaan sen perusteella, mitä he tekivät poikkeustilan aikana ja sen jälkeen. Itse näkisin, että tämä on myös se hetki, josta alkaa sosiaalialan uusi tulevaisuus: nyt, jos koskaan meidän on tehtävä näkyväksi yhteiskuntaa ja parhaimmillaan koko maailmaa muuttava työmme. Kuten uunituore sosiaalityöntekijä Anna-Reetta Buchen ISOblogissaan omaa polkuaan kuvasi, alan valinta varmistui oikeaksi hänen ymmärtäessä, että sosiaalityöntekijänä voi ja pitää vaikuttaa sekä tuottaa työtä koskevaa vaikuttavuustietoa.

Rakenteellisen työn tekeminen ei kuitenkaan ole mahdollista ilman taitoja ja resursseja. Pian käynnistyvä SOSRAKE-osaamisverkosto on yhteinen ja merkittävä ponnistus, jossa parannetaan sosiaalihuollon toiminnan ja tiedolla johtamisen edellytyksiä. Hankkeessa vahvistetaan nykyisten ja tulevien ammattilaisten osaamista ja ymmärrystä aikuisten parissa tehtävässä sosiaalialan rakenteellisessa työssä. Hankkeessa kehitettävä uusi koulutus- ja valmennuskokonaisuus tarjoaa alalle uusia välineitä puuttua tehokkaammin syrjäytymisen ja eriarvoisuuden syntyyn. 

SOSRAKE-hankkeessa kehittämistyötä tehdään sosiaalipalvelujen perustyön henkilöstön ja asiakkaiden sekä koulutustahojen tiiviinä yhteistyönä. Hanketta hallinnoi ISO ja osatoteutuksista vastaavat Essote, Kainuun sote, Diak ja Xamk. Kehittämiskumppaneinamme toimivat lisäksi Itä-Suomen yliopisto, useat Itä-Suomen kunnat ja kuntayhtymät sekä sote-alan järjestöistä Mikkelin Toimintakeskus, Sirkkulanpuiston toimintayhdistys ja Sotkamon Mielenterveyden Tuki. Hanke kestää 31.10.2022 saakka.

Pidetään kukkahatuistamme kiinni – nyt mennään! #sosrake #rakenteellinentyö #sosiaalialanosaaminen #kaikkijärjestyy

Uunituoreen sosiaalityöntekijän ajatuksia

Anna-Reeta Buchen työskentelee sosiaalityöntekijänä Rautalammin kunnassa.

Aloitin sosiaalityön opinnot syyskuussa 2015 Itä-Suomen yliopistossa yhdessä 64 muun fuksin kanssa. Meitä opiskelijoita oli kirjava joukko: tuoreita saman kevään ylioppilaita, nuoria ja vanhempia oman alansa etsijöitä ja sosionomeja, joilta ammattihenkilölain voimaan tultua edellytettiin maisterin tutkintoa voidakseen työskennellä sosiaalityöntekijänä. Naisvaltainen ala, totesin – 62 naista ja kaksi miestä.

Minulle ammatinvaihto terveyden vuoksi oli välttämätöntä, koska olin tullut työkyvyttömäksi aiempaan ammattiini. Yhteiskuntatieteet kiinnostivat jo nuorempana, mutta tie vei toiselle uralle. Sosiaalitieteitä opiskelin työn ohessa avoimessa yliopistossa. Kaupan alalla ehdin työskennellä lähes 20 vuotta, tuloshakuisuus ja kannattavuusajattelu olivat selkäytimessä. Koulutusaloja vertaillessani päättelin, että sosiaalityössä voin vaikuttaa yhteiskunnallisesti.

Uudesta sosiaalihuoltolaista minulla ei vielä hakuvaiheessa ollut hajuakaan. Sosiaalityön johdatuskurssilla kävimme vierailulla Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus ISOssa. Tarja Kauppila esitteli rakenteellisen sosiaalityön merkitystä uudessa sosiaalihuoltolaissa. Sillä hetkellä tiesin, että olen opiskelemassa oikealle alalle: sosiaalityöntekijänä voi ja pitää ihan oikeasti vaikuttaa ja tuottaa vaikuttavuustietoa työstä.

Tutustuin opintojen aikana muihin aikuisopiskelijoihin. Yhteistä meille oli se, että opinnoissa pystyimme hyödyntämään elämänkokemusta, aiempaa työhistoriaa, kokemuksia hyvinvointivaltiosta ja muistoja lamasta. Monelle meistä työn merkityksellisyys on suurempi motiivi kuin ansiotaso tai urakehitys. Sain myös nuorempia elinikäisiä ystäviä ja ymmärsin, kuinka erilaisessa maailmassa he nuoruuttaan elävät. Yhdessä juostiin Kauppakadun Improssa ja pelattiin juomapelejä. Olin ainoa, jolla ei siinä porukassa ollut tatuointia!

Viimeisen kahden vuoden ajan olen työskennellyt opintojen ohessa erikoissairaanhoidossa sosiaalityöntekijän sijaisuuksissa. Omasta sairastamisen kokemuksesta ja taistelusta kasvotonta työeläkeyhtiötä vastaan on ollut suuri etu. Sitä oppia en olisi mistään kirjasta voinut ammentaa. Opintojen aikana tein yhteistyötä ISOn kanssa. Minulle avautui näköaloja sosiaalisen kuntoutuksen, aikuissosiaalityön kehittämisen ja vaikuttavuuden teemoihin. Niistä aineksista gradukin syntyi. ISO kiitos kaikille ISOn ja ISO SOS -hankkeen väelle!

Olen juuri aloittanut sosiaalityöntekijän virassa. Työhaastattelussa maaliskuun alussa en vielä tiennyt, millaisessa yhteiskunnallisessa ja globaalissa kaaoksessa hihani käärin tuoreena, kirkasotsaisena sosiaalityöntekijänä. Haavoittuvassa asemassa olevien asiakkaiden elämään Covid-19 aiheuttaa ennennäkemättömiä ja pitkäkestoisia haasteita. Tuen ja avun tarpeessa olevien määrä tulee lisääntymään. Tähän tilanteeseen minulla ei ole elämänkokemusta eikä kurssikirjoja luettuna. Mutta luotan siihen, että olen laillistettu sosiaalityöntekijä, minulla on valmius toimia. Minä pärjään kyllä. Niin on pärjättävä kaikkien kollegoidenkin.