Hanna Myllylä, sosiaalityöntekijä
Joensuun turvakoti
Turvakodilla eletään
asiakkaiden rinnalla mitä erilaisimmissa elämäntilanteissa. Turvakodin
asiakkaat ovat kokeneet perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa tai ovat väkivallan uhan
alla. Väkivallan tekijät pyrkivät usein kontrolloimaan asiakasta mielikuvituksellisilla
tavoilla. He haluavat tietää, mitä uhri tekee, missä hän on ja kenen kanssa.
Vielä muutama vuosi sitten
yleinen seurailukeino erityisesti maaseudulla oli laittaa metsästyksessä
käytettävä koiratutka uhrin auton takakonttiin. Näin tekijä sai tarkkaa tietoa
siitä, missä uhri autollaan kävi. Tästä
perinteisestä keinosta on menty pitkillä harppauksilla eteenpäin. Tämän päivän
tekniikka mahdollistaa tekijöille lähes rajattomat mahdollisuudet tarkkailla
uhrin toimintaa. Välillä tunnelma on kuin 1980-luvun James Bond -elokuvissa,
joissa salaisella agentilla oli käytössään mitä oudoimpia tiedonhankinnan vempeleitä.
Tuo mielikuvitusmaailma on
valitettavasti vuonna 2016 monen väkivallan uhrin todellisuutta. Uhrien puhelimiin
ja tietokoneisiin on asennettu vakoiluohjelmia, jotka kertovat uhrien
liikkeistä, nappaavat sähköpostiviestejä ja tarkkailevat uhrin toimintaa
sosiaalisessa mediassa. Puhelimeen on voitu asentaa myös salakuunteluohjelmia,
mitkä nauhoittavat puhelinkeskusteluja ja pahimmassa tapauksessa myös ympärillä
käytyjä keskusteluja. Internet on pullollaan ohjeita siihen, kuinka tätä
tekniikkaa voi hyödyntää. Se mahdollistaa vakoiluohjelmien käytön myös niille,
joilla ei aiheeseen liittyvää osaamista muutoin ole.
Erilaiset viestimet
mahdollistavat myös lähes jatkuvan yhteydenpidon väkivallan uhriin. Erilaisia
viestejä, uhkailuja ja haukkumista saattaa tulla eri kanavilta satoja
päivittäin. Uhri voi löytää itsensä myös tilanteesta, jossa hänen nimissään on
tehty tuhansien eurojen edestä tilauksia, lähetetty törkyviestejä
työnantajille, ystäville ja sukulaisille tai väärennetty profiili sosiaaliseen
mediaan. Alun perin hyvässä uskossa ja tarkoituksessa kehitetyistä ohjelmista
on väärinkäytettyinä tullut monen väkivallan uhrin painajainen, josta
heräämiseen saati toipumiseen saattaa mennä pitkiä aikoja.
Väkivaltaa ehkäisevää työtä
tekevillä työntekijöillä onkin loputon työsarka digiturvallisuudessa. Työntekijän
on oltava jatkuvasti valppaana ja seurattava laitteiden ja ohjelmien kehitystä,
jotta asiakkaalle voi antaa parhaan mahdollisen tiedon turvautumista ja
yksityisyyden suojaa varten. Hyvin usein ainoa keino suojautumiseen ja
laitteiden puhdistamiseen on tehdasasetusten palauttaminen, sijaintitietojen
sulkeminen ja kaikkien vanhojen tilien sulkeminen.
Uhrit joutuvat myös lähes
aina tekemään ratkaisun, että he ”katoavat” sosiaalisesta mediasta suojatakseen
omaa ja lastensa turvallisuutta. Kuten väkivallassakin, myös digitaalisessa
vainossa kuka tahansa meistä on potentiaalinen uhri. Tämä ei tapahdu vain
niille muille, se voi tapahtua kenelle tahansa meistä. Olkaa siis tarkkana ja
pysykää turvassa myös digitaalisessa maailmassa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti