Leipää!

Teija Nuutinen
YTL, toiminnanjohtaja, projektipäällikkö
Viadia Joensuu ry, Varikko Pohjois-Karjala (ESR)

Leipäjonot ilmestyivät suomalaiseen katukuvaan 1990-luvun lamassa. 2010-luvulla leivän jonottaminen nousi yhteiskuntapoliittiseen keskusteluun, osana kasvuun ja työllisyyteen keskittyvää Suomea. Aluksi ruoka-apu nähtiin sosiaalipoliittisena kysymyksenä, myöhemmin alettiin puhua myös ruokahävikistä. Niukkoina aikoina on hyvä ajatella ylijäämäruoan uudelleenkäyttöä.

Keväällä 2016 STM julisti haettavaksi 1,1 miljoonan euron määrärahan ”erityisen tuen tarpeessa olevien ihmisten suoraan tukemiseen”. Heitä ovat esimerkiksi pitkäaikaistyöttömät, päihde- ja mielenterveysongelmaiset, koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle syrjäytyneet ja asunnottomat henkilöt. Rahaa jaetaan esimerkiksi ns. sosiaalisille keittiöille, joissa aineelliseen apuun liittyy ihmisten toimintavalmiuksien sekä yhteisöllisyyden aktiivinen tukeminen.

Varikot ruoka-aputyössä  

Viadia Joensuu ry:n Varikko -päiväkeskukset (ESR) Joensuussa, Outokummussa, Juuassa ja Kiteellä järjestävät kuntouttavaa työtoimintaa ja työkokeiluja sekä rikosseuraamustoimintaa. Asiakkaat tulevat kuntien sosiaali-, päihde- ja kuntoutuspalvelujen, TE-toimiston ja Rikosseuraamuslaitoksen ohjaamina, mutta myös itsenäisesti, vaikkapa ruokajonosta.

Ruoka-aputyö onkin Varikkojen ”tavaramerkki”. Ylijäämäruokaa kuljetetaan, lajitellaan, säilötään, jaetaan, valmistetaan lämpimiksi aterioiksi ja tarjotaan useana päivänä viikossa. Kiitos kuuluu maakunnan noin 30 elintarvikkeita lahjoittavalle kaupalle, leipomolle ja viljelijälle sekä isolle joukolle vapaaehtoisia.

Vuonna 2015 Varikoilta jaettiin n. 89 tonnia ylijäämäruokaa ja n. 8 000 lämmintä ateriaa. Nelisentuhatta hakijaa sai yhteisön vähävaraisimmille tarkoitetun EU-ruokakassin. Ruokajonossa näkyy koko yhteiskunnan kirjo opiskelijoista lapsiperheisiin ja työttömistä vanhuksiin ja maahanmuuttajiin. Esimerkiksi Joensuussa ruoka-apua hakee viikoittain lähes 480 eri henkilöä ja määrä kasvaa jatkuvasti.

Aineellisen avun lisäksi Varikot tarjoavat myös kuntouttavaa ja sosiaalista toimintaa. Varikoilla eri-ikäiset, eri elämäntilanteista ja taustoista tulevat ihmiset kokkaavat yhdessä. He siivoavat ja remontoivat, auttavat vanhuksia, osallistuvat pienryhmiin ja opettelevat arjen taitoja. Yhdessä valmistettu ja nautittu, ilmainen lämmin ateria kerran päivässä ja kotiin saatava ruokakassi voivat pitää toimeentuloluukun, kenties myös mielenterveys- tai päihdepalvelun loitolla.

”Leipäjono ei ole luusereitten joukko… 
… vaan siellä on hyvin erilaisia ihmisiä, joilla on paljon kerrottavaa”, sanoi piispa Irja Askola 7.3.2016 pidetyssä Tarinoita leipäjonosta -tilaisuudessa. Ruokajonoissa käyvien, erilaisten ihmisten tarinat ansaitsevat tulla kuulluiksi ja kirjoitetuiksi. Yhteiskunnan on huolehdittava jäsenistään ja taattava heille perusturva. Myös ruoka-aputyötä tekevät yhdistykset ja seurakunnat tarvitsevat määrärahoja ja tiloja, jotta passiivisesta jonottamisesta voisi kehittyä aidosti ihmisiä, yhteisöjä ja koko yhteiskuntaa tukevaa toimintaa.

Lue aiheesta lisää:

Maria Ohisalo & Juho Saari 2014. Kuka seisooleipäjonossa? Ruoka-apu 2010-luvun Suomessa. KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiö.

diakoniaa.net