Arja
Jämsén (vas.) toimii vapaana tietokirjailijana ja Pippa Jämsén on tanssitaiteen
maisteri, joka työskentelee soveltavan taiteen kentällä.
Vähän erikoisemmat lipuntarkastajat teatterin ovella tällä
kertaa, teatteriin tulijat ajattelevat. Ovella seisoo pari turva-alan
opiskelijaa ja taaempana muutama Rikosseuraamuslaitoksen vartija. Alkamassa on
vankilateatterin esitys, jollaista ei ole Pohjois-Karjalassa koskaan ennen
nähty.
Näyttämöllä on viisi Pyhäselän vankilan miesvankia, jotka
ovat yhdessä ammattilaisohjaan kanssa valmistaneet esityksen Huuto. Se on
nykyaikaistettu kalevalainen hölmöläistarina, jota höystetään
akikaurismäkeläisellä puheenparrella. Esityksestä paistaa aito esiintymisinto.
Ja taitoakin on, vaikka vain yhdellä on aikaisempaa teatterikokemusta.
Esitys saa yleisöltä innostuneet aplodit. Porukka tulee
vielä toisenkin kerran kumartamaan, jolloin yksi heistä sanoo: nyt takaisin
vankilaan. Kolmatta kertaa heitä ei kumartamaan saatu. Paluukyyti vankilaan
odotti pihalla.
Vankilateatteri on syntynyt Taittuu ry:n ja
Rikosseuraamuslaitoksen yhteistyön tuloksena ja tarjoaa vangeille mielekästä
kuntouttavaa vapaa-ajan toimintaa. Taidetoiminnassa vangit voivat oppia
ilmaisutaitoja, tunteiden käsittelyä ja ryhmätyötä. Positiivinen vaikutus
kantaa henkilökunnan mukaan vankilan koko toimintaan.
Porttiteatteri korostaa olevansa ei-vankilateatteri. Se on vapausteatteri,
helsinkiläinen vankilasta vapautuvien tai vapautuneiden teatteri. Esitykset
ovat taiteellisesti korkeatasoisia ja vahvasti yhteiskunnallisia. Toiminta
tavoittaa ihmisiä, jotka ovat ehkä koko ikänsä olleet tavanomaisten
kulttuuripalveluiden ulkopuolella, ehkä jopa koko normiyhteiskunnan
ulkopuolella. Porttiteatteri tekee yhteistyötä Kansallisteatterin ja
Teatterikorkeakoulun kanssa.
Porttiteatterin Kullervon tarinassa entisessä Lapinlahden
mielisairaalassa kuulee riipaisevan vahvoja kokemuksia esiintyjien omasta eletystä
elämästä. Entäs pääsiäisviikon ARMOA(A)-esitys Paavalin kirkossa Helsingissä
pari vuotta sitten! Tunneryöppyiset enkelisiipiset esiintyjät kirkon alttarilla
vaikuttavat ja liikuttavat.
Harvemmin Taavi Tavallinen pääsee tällä tunteen tasolla,
silmästä silmään, kohtaamaan vankia tai entistä rikollista. Kohtaamiset voivat
vähentää syrjivää leimaantumista. Katsoja joutuu väkisin peilaamaan omia
asenteitaan, ennakkoluulojaan ja maailmankuvaansa - jos siihen uskaltautuu.
Porttiteatterin toiminta on osallistujiaan voimaannuttavaa
ja avaa uusia ovia vapauteen. Teatteri voi palauttaa elämän nurjapuolella
eläneelle ihmiselle itsekunnioituksen, omanarvontunnon ja toivoa. Teatteri
tuottaa uudenlaista armoa ja vapautta.
Taidetoimintaa on jo pitkään käytetty muun muassa työelämän
kehittämisessä, vanhus- ja vammaistyössä sekä lasten ja nuorten parissa. Soveltavaa
taidetta tuetaan hankerahoituksella ja koulutuksella.
Suuria mahdollisuuksia taidetoiminnalla olisi laajemminkin sosiaalialan
työssä. Äänen antamisessa äänettömälle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti