Mä mistä löytäisin sen soten – sen soten muita paremman?

Tarja Kauppila:

Nuoriso kerran viisasteli, että ”Ai kuka Sote – en tunne koko miestä!”  Tilanne päällä odotetaan ratkaisua, joka on jälleen ennennäkemättömän lähellä. Pyöräytellään pikana pykäliä, valitellaan vauhdikkaita vaikutusarviointeja. Kiirettä on pitänyt toistakymmentä vuotta. Usein suunta on kuulemma oikea, mutta jatkovalmistelussa näkyy kriittisiä kohtia. Ja että onnistuneella viestinnällä taataan demokratian toteutuminen.

Hiljattain tuli lehdessä vastaan otsikko ”Sote-uudistuksessa lähes kaikki on kokeiltu” (Savon Sanomat 9.4.). Paras-hanke jäi kesken hallituksen vaihduttua. Suurkuntamalli kaatui kuntien pakkoliitosten poliittiseen vastustukseen. Viiden sote-alueen malli sekä kuntayhtymämalli kaatuivat perustuslakiongelmiin. Alaotsikko tietää, että ”vain maakuntamalli tai tehtävien valtiollistaminen ovat käytännössä enää mahdollisia”.

Mediasta muistuu mieleen ministerin vakava ilme, kun hän puristi kainalossaan tukevaa paperinippua. Tässä se olisi, kaivattu esitys eduskuntaan menossa, yli tuhat sivua. Maakunta- ja sote-uudistus kattaa jo kymmeniä lakeja. Lakien tiivistelmä on viisikymmentä sivua. Sote-sanasto on tehty käsitteiden kuvaamiseksi.

Kantokyky, vastuunotto ja tiedolla johtaminen kulmakivinä

Mitä laajempi, vaikeaselkoisempi ja kauaskantoisempi yhteiskunnallinen uudistus on tekeillä, sitä suurempia riskejä voi sisältyä toiminnan ohjaamiseen. Ohjausta tarvitaan tavoiteltujen vaikutusten saavuttamiseen sekä niin tavoiteltujen kuin tavoittelemattomien vaikutusten ennakointiin ja toivottuun hallintaan. Onko tutkimuksellisen kehittämistoiminnan osaamiselle jatkossa kysyntää?

Sotessa järjestämisvastuuta kantavien tahojen kantokyky on yksi kriittinen menestystekijä. Pari vuotta sitten jäljitimme uudistuksen kustannusvaikuttavaa ja tehokasta ohjausta selvityshenkilöinä Anja Tuulosen kanssa. Kirjasimme onnistumisen edellyttävän ainakin seuraavia:

1)     julkinen hyvinvointi- ja terveysvastuu kannetaan

2)     samanaikaisesti julkisten varojen rajallisuus ymmärretään ja hyväksytään

3)     budjettirajoitetta noudatetaan (http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/74756).  

Julkisia varoja kohdennettaessa on otettava huomioon - yksilönäkökulmien lisäksi - yhteiskunnalliset hyvinvointi- ja terveyshyödyt.  Tiedämmekö, miten vaikuttavia ne palvelumuodot tai toimenpiteet ovat, joita tai joista ollaan valitsemassa? Kiinnostavia ja erihintaisia vaihtoehtoja on tarjolla ilman, että tutkimukseen nojaavat hyötynäytöt tai julkisten varojen käyttöön kuuluva kustannusvaikuttavuus välttämättä ohjaisivat valintoja. Eikä pelkkä terveystieto enää riitä. Tietoperustaan, tutkimukseen ja tiedolla johtamisen osaamiseen on satsattava myös sosiaalihuollossa sekä sotea yhdistävissä vaihtoehdoissa.

Yksi maakunnan valmistelijaääni totesi puhuttelevasti, että me teemme nyt tätä, koska rahat meiltä loppuivat ajat sitten. Monet isänmaan kriittisimmät taloushetket on luettu vasta jälkikäteen päättäjien elämäkerroista. Historian saatossa lukemattomat päättäjätkin ovat riutuneet sietämättömissä paineissa kansakunnan hyväksi. 

 

Mikä on jo ihan tarpeeksi − ratkotaanko sotea vai koko maailmaa?

Kohti uutta lähdettäneen ennemmin sillä energialla, että nyt tehdään yhdessä hyvää ja vielä vähän parempaa kuin mitä tehtiin aikaisemmin. Ei niinkään siten, että pakon edessä varauduttaisiin synkistä pahimpaan. Toivoa kannattaa herättää ja vaalia sitä tukevilla konkreettisilla toimilla.

Sosiaali- ja terveydenhuolto on saanut median painolastia uudistuksen hankaluudesta − osin suotta. Merkittäviä hankaluuksia selittyy sillä, että samalla on pyritty hoitamaan kuntoon muita yhteiskunnallisia asioita. Tilaa vievät vallan ja rahan uusjakokuhinat. 

Minä jos saisin tässä vapaasti valita, niin valitsisin nyt johtotähdeksi kansalaisten mahdollisimman hyvän sosiaali- ja terveydenhuollon kohtuullisin ja kestävin kustannuksin. On sitä toki elämässä muutakin tärkeää, globalisaatiota ja ilmastonmuutosta. Mutta jos uudistaja ottaisi yhden kiinnostavan huolen kerrallaan, askeltaisi enempi naatiskellen kohti lupaavia ratkaisuja, vai..?

Lisätietoja:

Kauppila Tarja, Tuulonen Anja: Sosiaali- ja terveydenhuollonkustannusvaikuttava ja tehokas ohjaus. Sosiaali- ja terveysministeriön raporttejaja muistioita 2016:5.

Blogi julkaistu myös MikäSOte blogisarjassa