Anne Frimodig on Pohjois-Karjalan lapsi ja perhepalveluiden
muutosagentti (STM) ja kehittämisasiantuntija
Luulin tietäväni, mitä perhekeskuksella tarkoitetaan. Mitä enemmän
asiaa kuitenkin puntaroin, sitä suuremman kolauksen ymmärrykseni sai. Huomasin
oman tietämättömyyteni ja aloin vajota yhä syvemmälle käsitteisiin, kun yritin hahmottaa
niitä kokemustietoni kautta. Koska hyökkäys on paras puolustus, en vielä
luovuta, siispä haastan.
Miten voi olla niin vaikeaa määrittää perhekeskus ja sen
tuottamat palvelut, toiminnat sekä ihmiset niitä tekemään ja johtamaan?
Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma LAPE on sosiaali- ja
terveysministeriön sekä
opetus- ja kulttuuriministeriön yhteisesti johtama hallituksen
kärkihanke, jossa on lupa kehittää. Tavoitteena ovat tulevaisuudessa paremmin toimivat
lasten, nuorten ja perheiden palvelut.
Hanke toimii kaikissa maakunnassa vuosina 2017–2018
valitsemiensa kehittämiskokonaisuuksien kautta. Näitä ovat: toimintakulttuuri,
perhekeskus, erityispalvelut ja vaativat palvelut sekä koulu- ja
varhaiskasvatus. Maakunnallisen perhekeskustoimintamallin tavoitteena on
varmistaa hankekauden päättymisen jälkeen edellytykset
perhekeskustoimintamallin mukaiselle toiminnalle ja toiminnan toteutukselle,
vaikutuksen ja kustannusten seurannalle ja jatkuvalle kehitykselle.
Halmeen, Kekkosen ja Perälän (2012) mukaan
perhekeskustoimintaa on kehitetty Suomessa jo vuodesta 2002, mutta
valtakunnallinen tieto on ollut puutteellista. Perhekeskustoimintaa ovat
toteuttaneet eri tahot ja siitä on käytetty erilaisia nimityksiä.
Tavanomaisempia ovat olleet perhekeskus ja perhepalvelukeskus. Muita ovat
olleet hyvinvointineuvola, perheasema, perhekahvila, perhepalveluverkosto ja
perhetupa. Siitä on puhuttu myös lasten ja perheiden palveluina tai sille ei
ollut vakiintuneessa käytössä erillistä nimikettä.
Nimikkeillä ja käytettävillä käsitteillä on suuri merkitys.
Onko haasteemme juuri siinä, ettemme tiedä, mitä käsitettä käyttäisimme? Ja mistä
puhumme, kun puhumme perhekeskuksista?
Valtakunnan tasolla perhekeskus-käsitteen ja palvelujen
määrittely on parhaillaan menossa ja odotukset perhekeskuksen minimipalvelujen
määrittelyn osalta ovat suuret.
Ampumahiihtäjä Kaisa Mäkäräinen on todennut, ”etteivät
onnellisuus ja onnistuminen ole kiinni yksittäisistä kisoista, vaan pitää osata
nauttia treenihetkistä ja tästä matkasta.” Perhekeskuksen kehittäminen voidaan
nähdä myös yhdenlaisena matkana – treenihetkistä puhumattakaan.
Tärkeintä asiakkaan kannalta on kuitenkin maali, jossa voidaan
yhteisesti todeta ja tietää, mitä perhekeskus tarkoittaa juuri minulle.
Lue lisää:
Halme, N. Kekkonen, M. & Perälä, M.-L. 2012. Perhekeskukset Suomessa. Palvelut,
yhteistoiminta ja johtaminen. Raportti 62/2012.
Kotilainen, J. 2017. Tähtäin matkassa. Helen 4/2017.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti