tiistai 20. helmikuuta 2018

Kullanarvoisia kohtaamisia ja arjen voimavaroja

Suvi Vepsäläinen, sairaanhoitaja AMK (vas.), työskentelee
Siun sotessa Lieksan kotihoidon palveluesimiehenä.
Lotta Sivonen, sairaanhoitaja AMK, on terveydenhoitaja
Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiössä Joensuussa.



















Isolla osalla kotihoidon asiakkaista on jokin muistisairaus. Kotona asumisen ja pärjäämisen kannalta on tärkeää, että muistisairautta sairastava pystyy liikkumaan asunnossa. Arkipäivän askareista selviytyminen ja itsestä huolehtimisen kyky heikkenevät muistisairauden myötä, ja avun ja ohjauksen tarve kasvaa. Ajoissa tunnistettu muistisairaus turvaa toimintakykyisyyden säilymistä ja omassa tutussa kodissa mahdollisimman pitkään asumista.
Muistisairautta sairastavalle ihmiselle on ensiarvoisen tärkeää kokemus siitä, että on turvassa ja että tulee kuulluksi ja ymmärretyksi. Ihmisellä saattaa olla vaikeuksia ilmaista itseään tai ymmärtää, mitä hänelle yritetään kertoa. Näissä tilanteissa työntekijältä kysytään pelisilmää ja tilannetajua. Hyvillä vuorovaikutustaidoilla asiakas saa ymmärtävän kohtaamisen. 
Kehon kieli ja sanaton viestintä ovat kohtaamisessa tärkeitä. Rauhallinen puhe ja äänensävy, aito kuunteleminen, katsekontakti ja kosketus antavat ihmiselle tilaa ja turvaa ilmaista itseään. Kun vuorovaikutus toimii, voidaan yhdessä lähteä kulkemaan matkaa kohti parempaa arjen hallintaa ja elämää. 
Hoitotyön lähtökohtana ovat muistisairautta sairastavan ihmisen nykytilanne ja jäljellä olevat voimavarat. On hyvä keskittyä hyviin asioihin: mitä taitoja voisi vielä vahvistaa ja mitä arjen askareita tekemällä jopa parantaa. Usein se tarkoittaa uusien ratkaisujen etsimistä arkeen ja mahdollisiin ongelmatilanteisiin. Mielekkään arjen rakentaminen omannäköiseksi elämäksi on kaiken perusta.

On tärkeää, että ihmistä kannustetaan asettamaan itse tavoitteet arkeensa. Ne voivat olla pieniä ja realistisia. Alussa tavoite voi olla esimerkiksi nousta itsenäisesti sängystä tai käydä kerhossa.  
Ammattilaisten osaaminen ja osaamisen vahvistaminen ovat oleellinen osa muistisairautta sairastavan ihanteellista palvelukokonaisuutta. Tärkeitä asioita ovat ammattilaisten tieto muistisairauksista sekä kohtaamisen taito.
Hoitohenkilökunnan myönteinen yhteisöllisyys tarkoittaa avointa keskustelua haastavista tilanteista, työtovereiden auttamista ja tukemista sekä työyhteisön yhteisiä arvoja. Yhteisesti määritellyt tavoitteet edistävät laadukasta muistityötä. Ne mahdollistavat turvallisen ilmapiirin, jossa voidaan haasteellisissa tilanteissa kokeilla erilaisia selviytymiskeinoja. Työntekijöiden asiantuntijuus, työhön ja työyksikköön sitoutuneisuus sekä oman työn tärkeäksi kokeminen pitävät muistityössä yllä innostuneisuutta.  
 
Opinnäytetyön pohjalta tehty koulutusmateriaali on otettu käyttöön Siun sotessa. Tavoitteena on luoda voimavaralähtöisestä ja omatoimisuutta tukevasta työotteesta pysyvä käytäntö. Näin tuetaan muistisairautta sairastavan mielekästä arkea ja parannetaan elämänlaatua.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti