Senioritaloja ja palvelukortteleita

Irma Ahokas-Kukkonen on Etelä-Savon muutosagentti, I&O-kärkihanke.

Sote-maakuntavalmistelussa käydään vilkasta keskustelua kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisen muodoista: ”mitä kunnille jää, kun sote tulee?”

Viihtyisä elinympäristö ja asuminen edistävät hyvinvointia. Monet meistä asuvat samassa asunnossa vuosikausia. Asuntoa ei vaihdeta noin vain, ellei elämäntilanteen muuttuminen sitä edellytä.

Viisikymppisenä kannattaisi kuitenkin alkaa ennakoida ikääntymisen mahdollisesti tuomia muutostarpeita. Ikä ei sinällään välttämättä vaadi asunnon vaihtamista. Moni koti voidaan muuttaa sellaiseksi, että siellä pärjää, vaikka terveydentila ja toimintakyky muuttuisivatkin.  

Ikäystävällisellä asumisella on jokaiselle yksilöllinen merkitys. Se voi merkitä esteetöntä asuntoa, hissillistä kerrostaloa, tilavia ovia ja yleisiä tiloja apuvälineellä liikuttaessa. Se voi tarkoittaa myös hyviä liikuntamahdollisuuksia, sujuvaa julkista liikennettä ja hyvin hoidettuja katuja. 

Nykyään puhutaan senioriasumisesta ja palvelukortteleista. Senioriasumisesta syntyy mielikuva asumisen helppoudesta ja tarjolla olevista palveluista. Melkein mikä tahansa asunto voi olla senioriasunto. Sille ei ole mitään yleistä määritelmää eikä sitä ole säännelty laissa.

Aalto-yliopisto ehdottaa palvelukortteleiden kehittämiseksi palvelukeskittymiä. Palvelukortteli toimii silloin ns. hybridirakennuksena hyvien liikenneyhteyksien äärellä. Korttelin tarkoituksena on täydentää ikäihmisille suunnattua palvelutarjontaa tukemalla itsenäistä asumista palveluasumisena tai muistisairaiden ryhmämuotoisena asumisena. Olemassa olevat resurssit ja ihmisille tärkeät lähipalvelut, esimerkiksi kirjasto ja apteekki, päivittäistavarakaupat ja sosiaali- ja terveyspalvelut otetaan korttelin toteutuksessa huomioon.  

Palvelukorttelit suunnitellaan taajamiin ja kaupunkien keskustoihin. Ne tuovat asumiseen monisukupolvisen asumisen mallin. Ikäihmisiä ei eristetä omille asuinalueille vaan luodaan monisukupolvikortteleita. Siellä asuu kaikenikäisiä ihmisiä, lapsiperheitä ja ikäihmisiä, jotka voivat tukea toisiaan arjessa ja luoda asuinalueelle yhteisöllisyyttä. Senioriasumisen ja palvelukorttelisuunnittelun tulee lähteä jo kunnan kaavoituksesta niin, että esteettömyys ja saavutettavuus huomioidaan laajasti.

Uusi yhteisöasumisen muoto, perhekodissa asuminen, on yleistymässä Etelä-Savossa. Ikäihmisten perhekodit eivät sinällään ole ”uusi keksintö”, mutta toistaiseksi niitä on vielä vähän. Perhekodissa asutaan pitkäaikaisesti tai lyhytkestoisesti. Lyhytkestoinen asuminen tukee hyvin muun muassa omaishoidon perheitä.  Perhekotiasuminen soveltuu esimerkiksi niille iäkkäille henkilöille, joilla on tuen tarvetta arkiaskareissa tai jotka kokevat yksinäisyyttä.

Etelä-Savossa on menossa vahva ikääntyville rakentamisen ”buumi”. Myös tehostettua palveluasumista on tulossa lisää. Ikääntyvien määrä kasvaa eri puolilla maakuntaa reippaasti. Toisaalta sote-uudistus etenee ja monet palveluntuottajat ehkä ennakoivat sote-kentän muutoksia. 

Lue lisää palvelukorttelista: Verman, I. (toim).Palvelukortteli. 2017.