Läpinäkyvyyttä päätösten valmisteluun?

Matti Heikkinen
perhepalvelujen johtaja, YTL
Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

Kunnissa ja tulevilla itsehallintoalueilla päätetään pienistä ja suurista asioista, joilla on suoria vaikutuksia kuntalaisten hyvinvointiin ja terveyteen. Tämän vuoksi on tärkeää, että alueelliset lakisääteiset suunnitelmat ja ohjelmat valmistellaan mahdollisimman läpinäkyvästi ja niin, että kansalaisten vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuudet varmistetaan (ks. myös aikaisempi kirjoitukseni).

Hyvinvointipalvelut ja etuudet sekä niihin liittyvät ohjeistukset ja priorisoinnit ovat syntyneet poliittisen harkinnan tuloksena. Lakien tulkintoina syntyneet ohjeet ja suositukset viime kädessä ratkaisevat, miten asiakkaat eri ajankohtina valikoituvat palvelu- ja etuusjärjestelmän asiakkaiksi (ks. Karjalainen 2014, 114–115). Poliittista harkintaa käytetään niin kansallisella kuin alueellisella tasolla, mutta päätösten valmistelun läpinäkyvyys vaihtelee paljon. 

Läpinäkyvyyttä päätösten valmistelussa on helppo lisätä. Oikeusministeriö on viime vuosina kehittänyt verrattoman työkalun, jonka avulla on mahdollista lisätä poliittisten päätösten valmistelun läpinäkyvyyttä ja laatua. Otakantaa.fi -palvelu on kansalaisten, järjestöjen ja viranomaisten keskinäistä vuoropuhelua ja osallistumista tehostava verkkopalvelu. Palvelu helpottaa kansalaisvaikuttamista ja tiedonsaantia. Se myös lisää päätösten valmistelun ja päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja parantaa niiden laatua. Palvelu on osa laajempaa oikeusministeriön demokratiapalvelukokonaisuutta, jossa tarjotaan palveluja vaikuttamiseen ja osallistumiseen. 

Päätösten valmistelu läpinäkyvästi voidaan nähdä myös osana rakenteellista sosiaalityötä.  Otakantaa -palvelu toimii myös yhteiskunnallisen muutoksen edistäjänä, kun sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaat sekä kuntalaiset osallistuvat aktiivisemmin paikalliseen päätöksentekoon ja yhteiskunnallisten asioiden valmisteluun. Palvelun käyttö voi osaltaan lisätä sosiaalista yhteenkuuluvuutta paikallisella tasolla, kun heikot ja sorretut sosiaalihuollon asiakkaat ja kuntalaiset voivat toimia yhdessä. 

Palvelun avulla on mahdollista kyseenalaistaa ja haastaa niitä päätöksentekoon liittyviä rakenteita, jotka mahdollisesti ylläpitävät sosiaalisia ongelmia. Lisäksi palvelu voidaan nähdä osana ihmisiin kohdistuvien päätösten vaikutusten arviointia. Kunnallisessa päätöksenteossa on tällä hetkellä tarvetta prosesseille, joiden avulla voidaan ottaa huomioon muuttuvan toimintaympäristön päätöksentekoon tuomia haasteita (ks. Kauppinen 2011). 

Oman kokemukseni mukaan palvelu soveltuu erityisen hyvin erilaisten lakisääteisten suunnitelmien tai laajempien ohjelmien valmisteluun. Tällaisia ovat esimerkiksi lastensuojelulain mukainen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma tai neuvola-asetuksen mukainen yhtenäinen toimintaohjelma.  

Ota kantaa ja osallistu: https://uusi.otakantaa.fi/fi/

Kirjallisuus

Karjalainen, Vappu 2014: Poliittisen harkinnan paradoksit. Teoksessa Kalliomaa-Puha, Laura & Kotkas, Toomas & Rajavaara, Marketta (toim.). Harkittua? Avauksia sosiaaliturvan harkintavallan tutkimukseen. Helsinki: Kela.

Kauppinen, Tapani 2011: Kuntien tulevaisuus haltuun. Ennakkoarvioinnin soveltamiseen vaikuttavat tekijät lautakuntapäätöksissä. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.