Paikallisen sosiaalityön uusi ymmärrys

 

Jutta Koskinen työskentelee ISOlla asiantuntijatyön assistenttina.

Sosiaalityön tutkimuksen päiville 2019 kokoonnuttiin tarkastelemaan globaalin ja lokaalin sosiaalityön välistä yhteyttä. Sosiaalityö ymmärretään usein ensisijaisesti paikallisena ammattina, joka keskittyy paikallisiin haasteisiin. Globalisaatio haastaa paikallisuuden näkemystä. Monilla paikallisilla sosiaalityön ydinkysymyksillä ja haasteilla on globaalit juuret tai globaaleja ulottuvuuksia – esimerkiksi köyhyys, ilmastonmuutoksen vaikutukset, maahanmuutto, sosiaalinen epätasa-arvoistuminen ja vanhusten hyväksikäyttö ovat ajankohtaisina haasteina läsnä monissa maissa. 

Vaikka Suomella on varsin marginaalinen sijainti Euroopassa, on suomalaisella sosiaalityöllä suuri merkitys globaalissa mittakaavassa juuri esimerkin näyttämisessä sosiaalidemokraattisten ideaalien, hyvien käytäntöjen ja tiedon jakamisen kautta. 

Oman työn tutkimuksellinen tarkasteleminen on erittäin tärkeää, kun työskennellään yhteiskunnan haavoittuvaisemmassa asemassa olevien ihmisten kanssa. Myös Suomessa sosiaalityöntekijöiden oman työn tutkimuksellinen tarkastelu on vahva tulevaisuuden visio. Tarvitsemme tietoa rakenteellisista tekijöistä, jotka vaikuttavat asiakkaiden tilanteisiin ja elinympäristöihin. Paikallisen tiedon lisäksi sosiaalityöntekijöillä on oltava myös laajempaa näkemystä, jotta voidaan tunnistaa ja huomioida sosiaalisten ongelmien ja ilmiöiden ulkoiset – globaalit – vaikutukset sekä laajemmat riippuvuussuhteet. 

Tärkeä anti tutkimuksen päivillä oli myös mittareiden hyödyntäminen globaalin ja lokaalin välisessä tarkastelussa – mitä universaalit mitat merkitsevät paikallisesti ja maailmanlaajuisesti. Mittaaminen näyttää sosiaalityössä vielä vieraalta, eikä mittarien käytön potentiaalia ole täysin tunnistettu. Oman työn tarkastelemista ja mittareiden hyödyntämistä sen tukena ei pidä kuitenkaan pelätä. 

On hyvä muistaa, että vain mitattavia asioita kehitetään, koska vain ne pystyvät konkreettisin keinoin osoittamaan sosiaalityön tulevaisuuden suuntaa. Mittareita on mahdollista hyödyntää sekä globaalin että lokaalin tulevaisuuden viestimiseen ja niillä voidaan kertoa hyvien uutisten lisäksi myös huonoja uutisia. Sosiaalityön tulevaisuus näyttäytyy yhä kansainvälisempänä, sillä sosiaalityön tarpeen taustalla tulevat vaikuttamaan yhä enemmän globaalit tekijät. Sosiaalityön tarpeen muuttuessa myös sosiaalityössä tarvittava osaaminen sekä palvelujärjestelmä tulevat muuttumaan.

Tulevaisuuden valintojen tueksi tarvitaankin täsmällistä ymmärrystä sekä lokaaleista että globaaleista elinympäristöistä, asiakkaiden tilanteista ja niihin vaikuttavista tekijöistä. Oman työn tutkimuksellinen tarkasteleminen on avainasemassa tällaisen ymmärryksen saavuttamiseen.