Tutkiva kehittäminen sosiaalityön laadun ja vaikuttavuuden asialla

 Sosiaalityön laadusta ja vaikuttavuudesta on keskusteltu vuosikymmeniä, mutta systemaattisen mittaamisen ja arvioinnin toteuttaminen on jäänyt käytännössä vielä melko vähäiseksi verrattuna vaikkapa terveydenhuoltoon. AVAIN, 3X10D ja RAI ovat sosiaalialan asiantuntijoille tutuimpia mittareita, mutta niidenkin laajempi käyttö ja datan hyödyntäminen nimenomaan sosiaalihuollossa ovat valtakunnallisesti arvioituna vasta alkuvaiheissaan. Viime vuosina sosiaalialalla on onneksi käynnistetty muutamia laajempia tutkimus- ja kehittämishankkeita, joissa vaikuttavuus on saanut jalansijaa – tuloksia niistä kaikista odotetaan varmasti innolla.

Sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimus-, koulutus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKKI) resurssit ovat harmillisesti olleet pitkään epätasapainossa, mikä on vaikuttanut sosiaalihuollon kehittämiseen. Sosiaalihuollon palvelukustannukset ja henkilöstömäärä ovat merkittäviä, ja suhteessa niihin tutkimus- ja kehittämispanostukset ovat jääneet melko vähäisiksi. Viime vuosina julkisen talouden vaikeudet ja esimerkiksi sosiaalialan osaamiskeskusten nopeat valtionavustusleikkaukset ovat osaltaan tuoneet lisähaasteita kehittämiselle.

Vuosina 1998–2000 Kuopion kaupungin lastensuojelutyössä toteutettiin Sosiaalityön laadun parantaminen tietotekniikan avulla (SLPT) -projekti. Siinä kehitettiin vaikuttavuuden arviointiin soveltuvaa tietoteknistä työvälinettä ja mittareita tutkijasosiaalityöntekijän arviointitutkimuksellisella tuella, sosiaalityöntekijöiden koe- ja kontrolliryhmien (15 + 15 henkilöä) avulla. Projektissa korostuivat asiakaslähtöisyys, systemaattisuus ja suunnitelmallisuus sekä asiakastyön työprosessien tietokonesovellusavusteinen dokumentointi ja tutkimuksellinen arviointi. Kaksi vuotta oli lyhyehkö aika mittavaan uudistusponnistukseen. Siinäkin ajassa kuitenkin jo havaittiin, että sosiaalityön suunnittelun ja toteutuksen parantaminen sekä organisaation tuen vahvistaminen ovat keskeisiä laadun ja vaikuttavuuden edistämisessä. (Kauppila 1999 ja 2001.)

Vaikuttavuuden mittaaminen sosiaalityössä vaatii asiantuntevaa, kokonaisvaltaista näkemystä ja usein monimenetelmällistä osaamistakin. Mittareiden soveltuvuuden jatkuva kehittäminen ja laaja käyttöönotto edellyttävät ammattilaisten ja asiakkaiden aktiivista osallistumista, mutta myös rakentavan kriittistä suhtautumista tutkimus- ja kehittämistoiminnan mahdollisimman toimivaan toteuttamiseen. Asiakastyö kun sisältää monella tavalla ’herkkiä’ kohtaamisia ja on siten merkittävä, kunnioitusta ansaitseva osa kunkin osallistujan elämän ainutkertaisuutta. 

Kehittämistoiminnassa onnistuminen edellyttää osaavaa henkilöstöä, osaavaa johtamista ja näiden dialogia. Asiakkaiden todelliset, ajankohtaiset avuntarpeet ja heidän kokemuspanoksensa mukaan ottaminen ovat aivan avainasioita. On suoranainen harmi, että kehittämistyöhön osallistuminen jää usein liian vähäiseksi osaltaan sosiaalityön ankarien työpaineiden ja miltei kroonisen resurssipulan vuoksi, mikä on haaste vaikuttavuuden vahvistamisellekin. Vaikuttavuuden edistäminen sosiaalityössä vaatii tiedolla johtamista. Organisaatiotason asioiden kuntoon laittaminen ja resurssien kohdentaminen ovat avainasemassa.

Tutkiva kehittäminen sosiaalityössä tarkoittaa systemaattista, osallistavaa ja osallistuvaa, monimenetelmällistä kehittämistyötä, jossa mittareiden ja tutkimuksellisen arvioinnin avulla pyritään jatkuvasti parantamaan työn laatua ja vahvistamaan vaikuttavuutta. Kehittämisen onnistuminen edellyttää riittäviä resursseja, paneutuvaa johtamista, osaavaa henkilöstöä, asiakkaiden osallistumista sekä organisaatiotason tuen vahvistamista. Vaikuttavuuden arviointi ja kehittäminen ovat jatkuvia prosesseja, jotka vaativat ammatillista uteliaisuutta, rohkeutta ja yhteistä tahtoa - näitä uskon, että sosiaalialalta löytyy.

Johtaja Tarja Kauppila (ISO - Itä-Suomen sosiaalialan kehittämisyhdistys ry) on koulutukseltaan yhteiskuntatieteiden tohtori. Hän on pitkään sosiaalialan osaamiskeskuksen johtajana ja valtakunnallisissa vastuurooleissa toiminut sosiaalialan asiantuntijakehittäjä sekä nykyinen PALVA-vaikuttavuustutkimusryhmän asiantuntijajäsen. Blogi on syntynyt tulevaisuudentutkimuksen opintojen innostamana.

 

Lähteet:

Kauppila, Tarja (1999) Laadukasta sosiaalityötä? Sosiaalityön lähtökohtatilanne lapsiperheasiakkaiden ja sosiaalityöntekijöiden arvioimana. FinSoc Työpapereita/Stakes, 5/1999.

Kauppila, Tarja (2001) Sosiaalityön laadun parantaminen tietotekniikan avulla 1998–2000: Loppuraportti. FinSoc Arviointiraportteja Stakes, 1/2001.