Sosiaalityön laadusta ja vaikuttavuudesta on keskusteltu vuosikymmeniä, mutta systemaattisen mittaamisen ja arvioinnin toteuttaminen on jäänyt käytännössä vielä melko vähäiseksi verrattuna vaikkapa terveydenhuoltoon. AVAIN, 3X10D ja RAI ovat sosiaalialan asiantuntijoille tutuimpia mittareita, mutta niidenkin laajempi käyttö ja datan hyödyntäminen nimenomaan sosiaalihuollossa ovat valtakunnallisesti arvioituna vasta alkuvaiheissaan. Viime vuosina sosiaalialalla on onneksi käynnistetty muutamia laajempia tutkimus- ja kehittämishankkeita, joissa vaikuttavuus on saanut jalansijaa – tuloksia niistä kaikista odotetaan varmasti innolla.
Sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimus-, koulutus-,
kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKKI) resurssit ovat harmillisesti olleet
pitkään epätasapainossa, mikä on vaikuttanut sosiaalihuollon kehittämiseen.
Sosiaalihuollon palvelukustannukset ja henkilöstömäärä ovat merkittäviä, ja
suhteessa niihin tutkimus- ja kehittämispanostukset ovat jääneet melko
vähäisiksi. Viime vuosina julkisen talouden vaikeudet ja esimerkiksi
sosiaalialan osaamiskeskusten nopeat valtionavustusleikkaukset ovat osaltaan
tuoneet lisähaasteita kehittämiselle.
Vuosina 1998–2000 Kuopion kaupungin lastensuojelutyössä
toteutettiin Sosiaalityön laadun parantaminen tietotekniikan avulla (SLPT)
-projekti. Siinä kehitettiin vaikuttavuuden arviointiin soveltuvaa
tietoteknistä työvälinettä ja mittareita tutkijasosiaalityöntekijän
arviointitutkimuksellisella tuella, sosiaalityöntekijöiden koe- ja
kontrolliryhmien (15 + 15 henkilöä) avulla. Projektissa korostuivat
asiakaslähtöisyys, systemaattisuus ja suunnitelmallisuus sekä asiakastyön
työprosessien tietokonesovellusavusteinen dokumentointi ja tutkimuksellinen
arviointi. Kaksi vuotta oli lyhyehkö aika mittavaan uudistusponnistukseen.
Siinäkin ajassa kuitenkin jo havaittiin, että sosiaalityön suunnittelun ja
toteutuksen parantaminen sekä organisaation tuen vahvistaminen ovat keskeisiä
laadun ja vaikuttavuuden edistämisessä. (Kauppila 1999 ja 2001.)
Vaikuttavuuden mittaaminen sosiaalityössä vaatii
asiantuntevaa, kokonaisvaltaista näkemystä ja usein monimenetelmällistä
osaamistakin. Mittareiden soveltuvuuden jatkuva kehittäminen ja laaja
käyttöönotto edellyttävät ammattilaisten ja asiakkaiden aktiivista
osallistumista, mutta myös rakentavan kriittistä suhtautumista tutkimus- ja
kehittämistoiminnan mahdollisimman toimivaan toteuttamiseen. Asiakastyö kun
sisältää monella tavalla ’herkkiä’ kohtaamisia ja on siten merkittävä,
kunnioitusta ansaitseva osa kunkin osallistujan elämän ainutkertaisuutta.
Kehittämistoiminnassa onnistuminen edellyttää osaavaa
henkilöstöä, osaavaa johtamista ja näiden dialogia. Asiakkaiden todelliset,
ajankohtaiset avuntarpeet ja heidän kokemuspanoksensa mukaan ottaminen ovat
aivan avainasioita. On suoranainen harmi, että kehittämistyöhön osallistuminen
jää usein liian vähäiseksi osaltaan sosiaalityön ankarien työpaineiden ja
miltei kroonisen resurssipulan vuoksi, mikä on haaste vaikuttavuuden
vahvistamisellekin. Vaikuttavuuden edistäminen sosiaalityössä vaatii tiedolla
johtamista. Organisaatiotason asioiden kuntoon laittaminen ja resurssien
kohdentaminen ovat avainasemassa.
Tutkiva kehittäminen sosiaalityössä tarkoittaa
systemaattista, osallistavaa ja osallistuvaa, monimenetelmällistä
kehittämistyötä, jossa mittareiden ja tutkimuksellisen arvioinnin avulla
pyritään jatkuvasti parantamaan työn laatua ja vahvistamaan vaikuttavuutta.
Kehittämisen onnistuminen edellyttää riittäviä resursseja, paneutuvaa johtamista,
osaavaa henkilöstöä, asiakkaiden osallistumista sekä organisaatiotason tuen
vahvistamista. Vaikuttavuuden arviointi ja kehittäminen ovat jatkuvia
prosesseja, jotka vaativat ammatillista uteliaisuutta, rohkeutta ja yhteistä
tahtoa - näitä uskon, että sosiaalialalta löytyy.
Johtaja Tarja Kauppila (ISO - Itä-Suomen sosiaalialan
kehittämisyhdistys ry) on koulutukseltaan yhteiskuntatieteiden tohtori. Hän on
pitkään sosiaalialan osaamiskeskuksen johtajana ja valtakunnallisissa
vastuurooleissa toiminut sosiaalialan asiantuntijakehittäjä sekä nykyinen
PALVA-vaikuttavuustutkimusryhmän asiantuntijajäsen. Blogi on syntynyt
tulevaisuudentutkimuksen opintojen innostamana.
Lähteet:
Kauppila, Tarja (1999) Laadukasta sosiaalityötä?
Sosiaalityön lähtökohtatilanne lapsiperheasiakkaiden ja sosiaalityöntekijöiden
arvioimana. FinSoc Työpapereita/Stakes, 5/1999.
Kauppila, Tarja (2001) Sosiaalityön laadun parantaminen
tietotekniikan avulla 1998–2000: Loppuraportti. FinSoc Arviointiraportteja
Stakes, 1/2001.
