Mistä apua yksinäisyyteen? - kaikuja aikuissosiaalityön kentältä

kuvituskuva: pixabay

Jutta Koskinen, asiantuntijatyön assistentti
Salla Airaksinen, suunnittelija
Anni Vänttinen, asiantuntijatyön harjoittelija

Aikuisena ystävien hankkiminen voi olla haastavaa. Toisin kuin lapsena, aikuisiällä ei ole tavanomaista koputtaa naapurin oveen ja ehdottaa ystävyyttä, sillä olemmehan saman ikäisiä. Monet ystävyyssuhteet usein saavatkin alkunsa työympäristössä, koulussa tai harrastusten parissa. Enenevissä määrin kohtaamiset tapahtuvat myös digitaalisten kanavien välityksellä. Mutta mistä ystäviä löytyy, kun elämä on johdattanut näiden ympäristöjen ulkopuolelle?

Yksinäisyys ei ole sama asia kuin yksinolo. Yksinäisyys tarkoittaa sosiaalista eristäytymistä ja sosiaalisten suhteiden puuttumista, mikä on monelle pysyvämpi tila. Sosiaalinen eristäytyneisyys lisää syrjäytymisen riskiä merkittävästi ja altistaa erilaisille mielen- sekä kehon sairauksille (Karvonen, Kestilä ja Mukkila 2018, 98). Noin joka yhdestoista 20–64 -vuotiaista tunteekin itsensä yksinäiseksi melko usein tai jatkuvasti (Sotkanet). 

Yksinäisyys ja sosiaalinen eristäytyneisyys koskettaa monia aikuissosiaalityön asiakkaita, mikä nousi esiin kun Jutta, Salla ja Anni ISOsta vierailivat syyskuussa Etelä-Savoon aikuissosiaalityön ammattilaisten luona. Tukiverkosto puuttuu, sosiaaliset tilanteet pelottavat ja tuottavat ahdistusta, omien asioiden itsenäinen hoitaminen on hankalaa ja kokemus huonommuudesta voi olla voimakas. Miten kaikista haavoittuvimmassa asemassa olevien aikuisten sosiaalista osallisuutta sitten voitaisiin edistää? 

Aikuissosiaalityön työntekijät toivat esiin asiakkaiden tarpeen kaverille, joka tukisi arjessa ja lähtisi mukaan uusiin tilanteisiin. Vapaaehtoisia aikuisten kaveritoimintaan on kuitenkin heikosti tarjolla ja toimintaan osallistuvat eivät välttämättä kykene sitoutumaan riittävän pitkäjänteisesti toimintaan, mikä voi estää luottamuksellisten sosiaalisten suhteiden kehittymisen. Aikuissosiaalityön asiakkailla on usein monenlaisia haasteita, minkä vuoksi tukihenkilönä tai kaverina toiminen voi toisinaan edellyttää erityistä osaamistarvetta. Lisäksi erästä työntekijää lainaten ”kaikki eivät halua maksettua kaveria”.

Aikuissosiaalityössä on huomattu tarve avoimille kohtaamispaikolle, joissa aikuissosiaalityön asiakkaat voisivat tavata ”diagnoosivapaassa” ympäristössä. Usein tiettyjen sosiaalisten ongelmien ympärille rakentuvien vertaistukiryhmien rinnalle kaivattaisiinkin enemmän kohtaamispaikkoja, jotka tavoittaisivat monenlaisissa elämäntilanteissa eläviä ihmisiä ja voisivat sekä laajentaa että monipuolistaa ulkopuolisuutta kokevien sosiaalisia verkostoja. Asukastuvat ovat esimerkki tällaisista ympäristöistä, minne tullaan ihmisenä ja kuntalaisena eikä esimerkiksi päihde- tai mielenterveyskuntoutujana. Kolmas sektori matalan kynnyksen kohtaamispaikkoineen ja toimintoineen on tärkeä aikuisten yhteisöllisyyden ja osallisuuden edistäjä.

Toisinaan matalakin kynnys saattaa kuitenkin olla ulkopuolisuutta kokevalle liian korkea ylittää. Kysymys kuuluukin, kuinka yksilökeskeisyyden kasvaessa kykenemme luomaan areenoja erilaisten ihmisten kohtaamisille ja millä keinoilla saisimme kynnystä entistä matalammaksi, jotta kaikkien olisi se helppo ylittää?

Menetelmillä on väliä tavoitteellisessa työskentelyssä – kokemuksia Kykyviisarista

Anne Surakka (vas.), erityisasiantuntija, tiedolla johtaminen

Seija Okulov, projektitutkija, ISO SOS -hanke

Miten tyytyväinen asiakkaasi on elämäänsä? Miten helppo hänen on tutustua uusiin ihmisiin tai onko hänellä jokin oppimisen, keskittymisen tai hahmottamisen vaikeus? Toivoisiko hän muutosta ennemmin mielen hyvinvointiin vai työtilanteeseensa ja onko hän tuntenut itsensä hyödylliseksi? Miten hän on kokenut sosiaalisen kuntoutuksen palvelut ja, mitä vaikutuksia niillä on ollut hänen toimintakykyynsä? Sosiaalityössä saamme perinteisesti tietoa asiakkaiden elämästä ja tarpeista suoraan heiltä itseltään, mutta osaamme myös yhdistää taitavasti erilaista informaatiota useista lähteistä asiakasymmärryksen lisäämiseksi. 

Yksilöohjauksessa ja moniammatillisessa työskentelyssä luodaan luottamussuhdetta ja kuullaan asiakkaan näkemyksiä. Kuitenkin usein vastaamme tulee tapauksia, joissa asiakkaan tilanteessa ei tapahdu tavoiteltua edistymistä tai suunniteltuja siirtymiä muiden palveluiden piiriin; työntekijälle voi tulla tunne, ettei hänellä tai asiakkaan kanssa työskentelevällä verkostolla ole sittenkään tiedossa kaikkia tilanteeseen vaikuttavia seikkoja.

Sosiaalityössä pyrkimyksenä on asiakasta itseään hyödyttävä yhteistyö ja erilaiset toimenpiteet hänen tavoittelemansa muutoksen tukemiseksi. Samalla meidän työntekijöiden tulisi pystyä osoittamaan, millaisia tuloksia työllämme on saatu aikaiseksi ja erityisesti se, miten asiakas kokee tilanteensa muuttuneen. Sosiaalityössä toimintaa pitää pystyä arvioimaan päivittäin ja toiminnan tueksi tarvitsemme tietoa, jota meidän tulee kerätä esimerkiksi mittaamalla. 

ISO SOS -hankkeessa sosiaalityössä on tehty erilaisia mittarikokeiluja, joista Kykyviisarin osalta on vastikään julkaistu alustavia tuloksia. Mittarikokeilusta voi tehdä vain suuntaa-antavia johtopäätöksiä, mutta näyttää kuitenkin siltä, että mittarilla on merkitystä asiakastyöskentelyssä ja kokemukset sen käytöstä ovat rohkaisevia. Kykyviisarin käyttö on parantanut asiakkaan ja työntekijän välistä yhteistoimintaa asiakastyössä ja auttanut asiakasta tuomaan omia näkemyksiään esille. Mittari toimii työskentelyssä kanavana, jonka kautta saatava tieto on neutraalia eikä henkilöidy työntekijään. Mittarin avulla asiakkaan tilanteesta on noussut esiin myös sellaisia asioita, jotka olisivat muuten saattaneet jäädä pimentoon. 

Mittareiden käyttö koetaan toisinaan työlääksi, eikä yhtä mittaria voi soveltaa kaikkiin tapauksiin. Palveluiden asiakaslähtöisyyden edistämiseksi ja työn vaikutusten osoittamiseksi tarvitsemmekin osaamisen vahvistamista ja erilaisten menetelmien hallintaa. Näitä tavoitteita kohti pyritään myös sosiaalihuollon palveluiden kehittämistä raamittavassa Tulevaisuudensote-keskus -ohjelmassa.  Jos koet, että sinulla tai organisaatiossasi on laajemmin tarvetta asiakastyön vaikuttavuuden arviointia helpottaville työkaluille, suosittelemme tutustumaan esimerkiksi Kykyviisariin.

Otetaan Kantaa: arkistopalvelut sosiaalihuoltoon vaiheessa

Tarja Kauppila:

”On vuosi 2025. Sosiaalityöntekijä avaa asiakkaan asiakirjat sosiaalihuollon Kanta-arkistosta.” Näin kutkuttavasti alkaa Sirpa Kuusisto-Niemen visioteksti ISOn Sosiaalityön vuoro -teoksessa. Artikkeli käsittelee valoisasti tiedonhallintaa tietointensiivisessä sosiaalityössä. Pari vuotta sitten tuntui, että aikaa tulevaisuusvuoteen on paljon. Nyt tuntuu, että ei ole. Missä menemme koko maan osalta? 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan sosiaalihuollon asiakastiedon arkiston on ottanut käyttöön ja käyttöönottoihin on ilmoittautunut 69 julkista organisaatiota. Nämä organisaatiot edustavat sataa kuntaa. Kaikkiaan 311 kunnasta yli kaksi kolmasosaa (211) on vielä käyttöönottojen ulkopuolella. Yksityisistä sosiaalipalveluorganisaatioista pääosa on käyttöönottojen ulkopuolella. Tosin vahvaa ’järjestäjävelvoitetta’ sosiaalihuollon asiakastiedon Kanta-arkiston käyttöönottamiseksi ei vielä ole. 

Sosiaalialan osaamiskeskusten Kansa-koulu -hankkeilla on tähän mennessä saatu valmennettua yhtenäistä kirjaamisosaamista koko maahan runsaalle neljäsosalle sosiaalipalvelujen julkisten ja yksityisten organisaatioiden henkilöstöstä. Noin kolme neljäsosaa henkilöstöstä on vielä kirjaamisvalmennusta vailla.  

ISOn toiminta-alueella on muutamia kuntia, jotka eivät ole sosiaalihuollossa aloittaneet valmistautumista Kanta-palveluihin. Sosiaalihuollon palvelutehtäväluokitus on otettava käyttöön vuoteen 2021 mennessä ja asiakastietojen käyttöoikeudet määriteltävä THL:n määräyksen mukaisesti. Jokaisen palvelunjärjestäjän on yhdistettävä lukuisat sosiaalihuollon asiakasrekisterit yhdeksi asiakasrekisteriksi sekä ilmoitusrekisterit yhdeksi ilmoitusrekisteriksi. 

Monenlaista tehtävää on, vaikka kunta ei vielä ottaisi käyttöön itse arkistoa. Jo ensi vuonna tulee muuten toimintaan arkiston rekisterinkäyttöoikeuskin: julkisen sosiaalihuollon palvelunjärjestäjän lukuun toimiva yksityinen sosiaalihuollon palveluntuottaja voi tallentaa asiakkaan sosiaalipalvelujen asiakastiedot suoraan arkistoon, ja näin tiedot olisivat sujuvasti sosiaalityöntekijänkin käytettävissä.

Työ Kanta-palveluiden käyttöönottamiseksi ja kirjaamisen yhtenäistämiseksi on sosiaalihuollossa vasta alussa. Nyt ei ole tiedossa valtion hankeavustuksia sosiaalihuollon Kanta-arkistosiirtymiin eikä kirjaamisvalmennuksen jatkamiseen. Olemme ISOsta kysyneet Itä- ja Keski-Suomen kunnilta rahoitusta edes yhdelle yhteiselle sosiaalihuollon Kanta-koordinaattorille lähivuosiksi. Toki tiedämme alueen kuntatalouden kireyden. 

Terveydenhuollossa ollaan pitemmällä: päästiin arkistoasioissa liikkeelle ensin ja on valtiolta monenlaista tukea saatu koko maassa pitkään. Putouksen sketsihahmo Ymmi Hinaajaa mukaellen: ”Ei se yhteiskunta kuitenkaan pyöri hyvin vain sillä tavalla, että sosiaalihuolto tulkoon tässä jälkijunassa ja mieluiten alun tuuppauksen jälkeen loppumatkan pääasiassa kuntien omin voimin!”

Arkisto tai kirjaamisosaaminen ovat harvoin niin mediaseksikkäitä aiheita, että suuret joukot osoittaisivat näyttävästi mieltään niiden kehittämiseksi. Sosiaalihuollossa ne ovat kuitenkin vaikuttavia avaimia tietoon ja sujuvaan asiakastyöhön. Arjessa ei ole aikaa hukattavaksi, eikä näköpiirissä ole pilvin pimein päteviä työntekijöitä papereita kaivelemaan – ainakaan Itä-Suomessa.

Oodi hyvinvointitarjottimelle

Hanna Tervo työskentelee projektityöntekijänä Pohjois-Savon VeKe-hankkeessa.

Yksi luukku, kolme klikkausta. Hyvinvointitarjotin on yksinkertainen työväline, jolla asiakas saadaan ohjattua sote-järjestöjen toiminnan, vertaistoiminnan, vapaaehtoistoiminta, ohjauksen ja neuvonnan piiriin riippumatta asuinkunnastaan.

“Idea erinomainen.”

“Ohjelma helppokäyttöinen.”

“Tarjotin todella hyödyllinen.”

“Selkeä, ei liikaa tietoa.”

Näin kiittävin sanoin palvelua käyttäneet työntekijät kuvaavat hyvinvointitarjotinta. Ennen sopivan toiminnan (esimerkiksi avoimen kohtaamispaikan, vertaistukiryhmän, diagnoosia koskevan asiakkaan näkökulmasta kootun lisätiedon) etsiminen on tehty googlen kautta, mutta nyt hyvinvointitarjottimelta löytyy sosiaali- ja terveysjärjestöt, joilla on aito halu ja valmiudet kohdata ihmiset. Lisäksi hyvinvointitarjottimen tiedot ovat ajantasaiset eikä tietoa etsiviä ohjata toimimattomien linkkien kautta. Hyvinvointitarjotin korvaa googlen ja tarjoaa ammattilaiselle mahdollisuuden tehokkaaseen ohjaukseen.

Hyvinvointitarjotinta käytetään linkin kautta, jonka saa suoraan sähköpostiin. Linkin voi tallentaa työpöydälle kuvakkeeksi tai tallentaa nettiselaimen sivusuosikiksi. Sopivan hakutuloksen löydyttyä hyvinvointitarjottimelta voi lähettää sote-järjestön tiedot asiakkaalle sähköpostiin, tekstiviestillä, tulostaa mukaan tai asiakkaan luvalla lähettää asiakkaan tiedot suoraan järjestölle, josta otetaan yhteyttä asiakkaaseen.

Käyttäjät kertovat: “Etsin asiakkaalle tietoa omaishoitajien mahdollisista vertaistukiryhmistä ja ohjasin asiakkaan tarjottimen ehdottomaan paikkaan. Ohjasin myös yksinäisen työkyvyttömyyseläkkeellä olevan miehen kohtaamispaikkaan.”

“Pystyin antamaan muistisairaan omaiselle tiedon järjestöstä.”

“Olen lähettänyt myöhemmin (sote-järjestön) tiedot asiakkaalle tekstiviestillä.”

Hyvinvointitarjottimen käyttöönotosta on nyt vuosi. Käyttäjätestauksella alkanut käyttöönotto päättyi vuoden 2018 lopussa. Käyttäjätestauksesta on siirrytty laajentamaan käyttöönottoa muun muassa Pyörön terveysasemalle ja Terve Kuopio -kioskille. Syksyllä mukaan liittyvät muun muassa Ylä-Savon sote ja Tuusniemen terveyskeskus, kun he ottavat hyvinvointitarjottimen käyttöön. Onko sinun organisaatiosi seuraava?

Hyvinvointitarjotin on syntynyt vahvan yhteiskehittämisen tuloksena ja kehittämistä jatketaan edelleen. Seuraava askel käyttöönoton laajentamisen rinnalla on arkkitehtuurikuvauksen muokkaaminen helposti viestittäväksi kokonaisuudeksi. Hyvinvointitarjottimen mahdollistamien hyötyjen esiintuominen eri näkökulmista on ensisijaisen tärkeää tässä vaiheessa hyvinvointitarjottimen kehityskaarta.

Haluatko kuulla hyvinvointitarjottimen kehityskaaresta ja käytöstä lisää? Täällä ollaan valmiina kohtaamaan ja antamaan lisätietoja justiinsa sinulle, sote-ammattilainen:

https://www.pohjoissavonveke.fi/yhteystiedot/