perjantai 24. helmikuuta 2023

Rakenteellisen sosiaalityön kehittämistä verkon yli

SOSRAKE-osaamisverkosto-hanke käynnistettiin keväällä 2020. Tämä kevät muistetaan myös aikana, jolloin koronapandemia mullisti niin työ- kuin kaiken muunkin elämän. SOSRAKEn kannalta onni onnettomuudessa oli, että hankkeen laajan maantieteellisen alueen vuoksi sen perustoiminta oli alusta asti suunniteltu hyödyntämään digialustaa.

Digialusta oli oleellisessa roolissa hankkeen käytännön kehittämistyössä sekä osaamisverkoston viestinnässä ja vuorovaikutuksessa.  Alustan perustoimintaa olivat rakenteellisen sosiaalityön osa-alueita koonneet kuukausiteemat, joita julkaistiin 1/2021–12/2022 välisenä aikana. Kuukausiteemat mahdollistivat tiedon tiiviin koostamisen ja siihen palaamisen.

Hanketiimillä ei ollut aiempaa kokemusta digialustan hyödyntämisestä kehittämisessä tai valmentamisessa tässä mittakaavassa. Kehittämistyö vaatikin meiltä jatkuvaa oppimista ja sisällöntuotannon suunnitelmallisuutta. Alustan tuottaja Howspacen järjestämä valmennus alustan tekniseen ja taktiseen käyttöön olivat oleellisen tärkeitä, minkä lisäksi oppimisen muotoiluun perehtyminen on ollut tärkeä väylä alustan kattavampaan hyödyntämiseen.

Mitä nämä kaksi vuotta osaamisen kehittämistä verkon yli ovat meille opettaneet? Digialusta mahdollisti hankkeen perustyön sekä osallistumisen ja yhteistyön joustavasti ajasta sekä paikasta riippumatta. Suurimpana yksittäisenä haasteena nousi esiin hankkeen osallistujien kognitiivinen kuormitus. Sosiaalihuollon työntekijät ovat arkityössään kuormittuneita, ja pahimmillaan hanke ja sen digialusta voi toimia jälleen yhtenä kuormituksen lähteenä.

Sisällön ja toteutuksen pitää palvella tavoitetta ja kohderyhmää. Sisällön muotoilussa on huomioitava johdonmukaisuus, ymmärrettävyys, sopiva määrä, riittävä toisto ja oikea formaatti. On hyödyllistä hahmottaa kohderyhmästä erilaisia käyttäjäprofiileja. Eri tilaisuudet ja käyttäjämäärät vaativat erilaisia tapoja fasilitoida ja se näyttää vaativan aina odotettua enemmän resursseja. Kaikessa on otettava huomioon psykologinen turvallisuus, joka luo luottamusta sekä mahdollistaa keskustelun ja osallistumisen.

Pohjimmiltaan digialusta on työkalu, ja sen käyttöä sekä tarpeellisuutta on syytä kriittisesti arvioida. Teknisten kysymysten lisäksi ydinkysymykset liittyvät osaamisverkostoon luonteeseen. Mikä lopulta tekee verkoston? Mikä on sen merkitys jäsenille ja heidän edustamilleen organisaatioille? Millainen osaamisverkosto on elinvoimainen ja tarkoituksenmukainen ilman hanketoiminnan kehystä?

SOSRAKE-hankkeen digialusta suljettiin hankkeen päättyessä osallistujilta joulukuun 2022 lopussa. Suuri osa hankkeen julkaisuista on siitä huolimatta julkisesti saatavilla, ja löydät ne hankkeen verkkosivulta. Vaikka hankkeet päättyvät, toimii tuottamamme materiaali tukena sekä inspiraationa rakenteellisen sosiaalityön kehittämisessä ja opettamisessa myös jatkossa. Rakenteellisen sosiaalityön kehittäminen pysyy myös osana ISOn perustoimintaa!

Kirjoittanut: Iiro Väisälä

tiistai 21. helmikuuta 2023

On aika vahvistaa käytäntötutkimusta

SOSRAKE-osaamisverkosto -hankkeessa (2020–2022) (linkki avautuu uuteen ikkunaan) toteutettiin osaamiskartoituskysely esihenkilöille ja työntekijöille. Kainuun osalta kyselyssä nousi esille tarve käytäntötutkimuksen vahvistamiselle. (Hirvonen ym. 2021.) Tarpeeseen vastattiin toteuttamalla käytäntötutkimuksen valmennus- ja työpajakokonaisuus. Nyt pohdimme valmennuksen merkityksiä rakenteellisen sosiaalityön näkökulmasta (SHL 1301/2014, 7 §, linkki avautuu uuteen ikkunaan).

Työntekijöille ja esihenkilöille kohdistettu valmennus rakennettiin Kainuun tarpeita vastaavaksi. Haimme valmennuksesta vahvistusta tiedontuotannon tarpeiden ymmärrykseen ja käytäntötutkimukselliseen työorientaation. Lisäksi valmennuksessa kiinnitettiin huomiota vaikuttavuuteen ja yhteiskehittämiseen.

Valmennuksen luento-osuuksissa pohdittiin käytäntötutkimusten kokemuksia. Sostyö-TerVa -hanke (linkki avautuu uuteen ikkunaan) on toteuttanut käytäntötutkimusta, jonka tavoitteena on tiedon tuottaminen terveyssosiaalityön intervention ja arvion vaikuttavuudesta. Valmennuksessa esimerkkinä käytettiin tiedon tuottamista asiakkaiden palvelupoluista ja kokemuksista sekä sosiaalityöntekijöiden arvioista samojen asiakkaiden kanssa työskentelystä. Kokonaisuudessaan valmennuksen tavoite oli inspiroida asiakastyön käytäntöjen kehittämistä ja palvelukäytäntöjen tutkimusta sekä mahdollistaa työn iloa osallistujille.

Valmennukseen ja työpajaan osallistuneiden palautteet kertovat käytäntötutkimuksen ymmärryksen lisääntymisestä. Eräs osallistuja oli innostunut pohtimaan enemmän ja syvemmin palvelutarpeen arvion merkitystä ja sosiaalityön prosessia sekä vaikutusta asiakkaaseen. Palautteissa näkyi myös tarve oppilaitosyhteistyölle esimerkiksi tutkimusaiheita koskevana yhteistyönä. Käytäntötutkimuksen kuvattiin lisäävän työn iloa ja vievän jatkuvan oppimisen äärelle sekä motivoivan. Esitettiin myös kysymys: voisiko esimerkiksi pari työntekijää irrottautua asiakastyöstä tekemään osa-aikaisesti tutkimustyötä?

Käytäntötutkimusta edistettiin valmennuksen lisäksi sosiaalisen kuntoutuksen työorientaatiolla päihdekuntoutuksissa, joihin sisällytettiin vaikuttavuustutkimusta (Tuikka & Rinne 2021; Tuikka & Sumupuu 2022). Kuntoutuksissa käytettiin yhteiskunnallisten suhteiden muutokset huomioon ottavia, ihmisiä voimaannuttavia työtapoja ja niiden toteuttamisen edellyttämiä työvälineitä. Kyse oli yksilöiden ja ryhmien kanssa tapahtuvasta tietoa tuottavasta toiminnasta, joka oli samalla myös oppimisen prosessi.

Lisäksi tuotettiin ilmiötietoa sosiaalisella raportoinnilla sekä tilastoitiin palvelutarpeen arvioista nousseita tietoja Questback-kyselyohjelmalla. Mainitut tiedon tuottamisen tavat tukivat palvelujen kehittämistä ja osaltaan edistivät ymmärrystä käytäntötutkimuksellisesta työskentelystä.

Jotta tutkittu tieto nivoutuisi vahvemmin käytännön toimintaan, on vielä paljon tehtävää. Tavoitteita on koottu kannanottoon sosiaalihuollon tutkimus-, kehittämis-, koulutus- ja innovaatiotoimille (TKKI) osana sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kehittämisen kokonaisuutta.

Lähteet (linkit avautuvat uuteen ikkunaan):

Kirjoittanut: Anne Tuikka, Anna Metteri ja Sointu Riekkinen-Tuovinen