Sote - kehittämistä vaille valmis?

Tämän aamun virkistävä sote-kannanotto tulee Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Vieraskynä (HS 18.2.26) kertoo pääjohtaja Mika Salmisen ja johtava tutkija Liina-Kaisa Tynkkysen valmiudesta tukea tiedolla tulevan, parlamentaarisen ryhmän työtä soten uudistamiseksi – erinomaista! Soten veto- ja pitovoiman rinnalle kaivataan nyt pitkäjänteistä, uskottavaa uudistusvoimaa. Kansakunnan luottamusta soteen ei ole varaa horjuttaa enää yhtään enempää.

Parlamentaarisella työpöydällä tulee todennäköisesti olemaan erittäin merkittäviä kysymyksiä ja kauaskantoisia vastauksia koko maalle. Salminen ja Tynkkynen nostavat keskusteluun olennaisimpia, kuten mitkä ovat - mahdollisimman vaikuttavasti ja kestävästi - toimivien hyvinvointialueiden lukumääräkriteerit, valitaanko alueiden itsehallinnon tuntuva edistäminen vai nykyistä vahvempi valtiollinen ote, ja mikä voisi olla perusteltu soterahoituksen ’uudelleenjakomalli’. Esille tulee ilahduttavasti myös ’työnjako erikoissairaanhoidossa ja vaativassa sosiaalihuollossa’. Nyt uskon, että sosiaalialakin kiinnostuu!

Sosiaalihuollosta valmistui jo pari vuotta sitten sote-uudistuksen etenemistä ennakoivia selvityshenkilöraportteja, jotka käsittelivät niin alan sisältöohjauksen kysymyksiä (Muuri & Pohjola 2024) kuin erityspalvelujen porrasteisuuttakin (Heikkilä & Marjamäki 2024). Selvitysten pariin kannattaa palata parlamentaarisessa työryhmässä. Sosiaalihuollolla on ollut erittäin kovat odotukset sote-uudistukselle, mutta niiden toteutuminen on antanut vielä odottaa. Kehittämisrakenteiden toteuttaminenkin sosiaalihuollon tietojohtamisen tuleksi on jäänyt vielä melkoisen heiveröiseksi.

Mistä löytäisin sen soten, soten muita paremman? Tästä säkeestä kirjoitin ISOblogia viimeksi vuonna 2018. Sote-selvityshenkilöinä olimme korostaneet kolmea näkökulmaa, joihin on helppo yhtyä edelleen: julkinen hyvinvointi- ja terveysvastuu kannetaan, julkisten varojen rajallisuus ymmärretään ja hyväksytään sekä budjettirajoitetta – toki fiksua sellaista! - noudatetaan. Sosiaalihuolto on investointi inhimilliseen elämään. Sosiaalihuollon tietoperustaan, tutkimukseen ja tiedolla johtamisen osaamiseen kannattaa satsata.

Työnjako erikoissairaanhoidossa ja vaativassa sosiaalihuollossa on tärkeää. Yhtä lailla tärkeää on tunnistaa, tunnustaa ja tukea nykyistä vahvempaa sote-integraatiota ja vielä sitäkin laajempaa erityisosaamisen integraatiota edellyttäviä palveluja. Esimerkiksi Lasten, nuorten ja perheiden OT-keskukset ovat kyllä tätä viestiä koettaneet tuoda jo noin vuosikymmenen ajan.

Jospa parlamentaarisuus tukisi sitä, että vähemmälle jäisivät tilaa vievät ’vallan ja rahan uusjakokuhinat’. Tulisi lisää tilaa koko maassa asiakkaiden ja potilaiden laadukkaille palveluille sekä henkilöstön osaamisen ja jaksamisen vaikuttavalle tuelle. Sen olemme sote-velkaa aiemmille ja tuleville sukupolville, vai? Sote-luottamus kannattaa palauttaa.

Johtaja, YTT Tarja Kauppila (Itä-Suomen sosiaalialan kehittämisyhdistys ry) on vuosikymmenet sosiaalialan osaamiskeskuksen johtajana ja valtakunnallisissa vastuurooleissa toiminut, uudistusvoimaa kannustava sosiaalialan asiantuntijakehittäjä.

Mä mistä löytäisin sen soten? -ISOblogi (blogi avautuu uuteen ikkunaan)

Lähteet (avautuvat uuteen ikkunaan):

Heikkilä, Marja & Marjamäki, Pirjo (2024) Sosiaalihuollon porrasteisuus uusissa sote-rakenteissa: Nykytila ja ehdotukset. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-5432-8

Muuri, Anu & Pohjola, Anneli (2024) Sosiaalihuollon sisältöohjaus hyvinvointialuerakenteessa: Nykytila ja toimenpide-ehdotukset. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-5416-8