Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia julkaisi hiljattain ehdotuksensa sosiaalihuollon tutkimus- ja kehittämistoiminnan (T&K) malliksi. Tavoite on vahvistaa toiminnan ohjausta, kehittämisrakenteita ja T&K-rahoitusta. Sosiaalipalveluja uudistettaisiin tiedolla, jotta palveluista saataisiin nykyistä asiakaslähtöisempiä, kustannustehokkaampia ja vaikuttavampia. Kannanotto on ajankohtainen, kun sosiaali- ja terveysministeriö (STM) valmistelee parhaillaan muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimuksellisen tietojohtamisen edistämistoimia sekä palveluvalikoiman periaatteita.
Sosiaalihuollon tutkimus- ja kehittämistoiminta on
suhteellisen heiveröistä, jos sitä verrataan terveydenhuoltoon. Esimerkiksi
valtion vuosittaisessa sote-tutkimusrahoituksessa (VTR) jakosuhde on viime
vuosina ollut luokkaa 20 % sosiaalityölle ja 80 % terveydenhuollolle, vaikka
hyvinvointialueilla sosiaalipalvelujen osuus sotepalvelukustannuksista on ollut
noin 46 %, eli hyvin samaa luokkaa erikoissairaanhoidon kustannusten kanssa. Talentia
huomauttaa, ettei tutkimustieto nykyisin tavoita arjessa sosiaalialan käytännön
työtä, vaan parhaat käytännöt jäävät hyödyntämättä; ammattilaisilla ei ole
aikaa kehittää työtään ja resurssit menevät pääasiassa korjaaviin palveluihin.
Talentian mukaan sosiaali- ja terveysministeriön tulisi määrittää
sosiaalihuollon T&K-tavoitteet ja ohjata toteutusta. Ohjaukseen lisäykseni
kuuluu, että perusteltujen mittareiden ja tutkimuksellisten vaikuttavuusarvioiden
pohjalta. Valtakunnallisten selvityshenkilöiden Muurin ja Pohjolan (2024)
mukaan kustannustehokkaan sosiaalihuollon edellytyksenä olisi
suunnitelmallisesti, ajantasaisen tietoperustan tuella rakennettu ja osaamisen
porrastamiseen perustuva palvelujärjestelmä. Valtakunnalliset selvityshenkilöt Heikkilä
ja Marjamäki (2024) totesivat sosiaalihuollon tarvitsevan sosiaalihuoltolain 33
a § pohjalta nimettävän määräaikaisen toimielimen kokoamaan tietopohjaa ja
tekemään suosituksia palvelujen porrastamiseksi.
Sosiaalipalvelujen vaikuttavuutta ei vahvista
kehittämistarpeiden ohittaminen tai yritys kätkeä ne pääasiassa terveydenhuollon
T&K-panostuksiin nojaavaan hyvinvointialueiden ’sote-kokonaisuuteen’. Kun
ohjausta tarvitaan, sitä olisi tarpeiden mukaan ja perustuslain hengessä koko
maata koskien tarjottava. Sosiaalihuoltoon valtionohjausta tarvitaan.
Talentia esittää sosiaalihuollon asiantuntijakeskuksen
perustamista. Keskus kokoaisi alan tutkimustietoa, muokkaisi sitä hyvinvointialueiden
käyttöön ja huolehtisi muun muassa sosiaalihuollon suosituskäytännöistä (vrt.
terveydenhuollossa Duodecim ja Hotus). Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen
(THL) tehtäviinkin tällainen kansallinen vastuu ja sosiaalihuollon roolin
selkeä vahvistamisliike lisättävillä asiantuntijaresursseilla sopisi.
Kansallisen Vaikuttavuuskeskuksen vakiintumisesta RRP-hankerahoitusvaiheen
jälkeen ei ole tietoa, ja että saadaanko sieltä millaista sosiaalihuollon
asiantuntijatukea jatkossa. Ellei saada, voisi kansallisen tason vaikuttavuuden
vahvistamistukeakin keskittää THL:lle. Uutta keskusta en tähän kaipaisi.
Talentia ehdottaa, että sosiaalialan osaamiskeskukset toimisivat jatkossa yhteistyössä alueensa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa, ja että osaamiskeskuksille osoitettaisiin selkeä vastuu sekä riittävät resurssit tutkimustulosten viemiseen palvelujärjestelmään. Tämä Suomen hallituskausi niukensi osaamiskeskusten valtionavustukset enää vain nimellisiksi, vähensi keskusten lukumäärää rajusti kesken kuluvaa toimintavuotta ja siten ajoi alas koko maan kattanutta asiantuntijaverkostojen yhteistyötä. Laki alueellisista sosiaalialan osaamiskeskuksista velvoittaa edelleen laajaan alueyhteistyöhön, mikä ei koske vain yliopistoja ja ammattikorkeakouluja. Ja vaikka yhteistyö niihin rajoittuisi, ei sekään voisi taata kovin laajaa toimintaa nykyresursseilla.
Talentia esittää THL:n resursseja vahvistettaviksi sosiaalihuollon
tietopohjatyöhön ja TOIMIA-tietokannan mittarien arviointityöhön sekä rahoitusta
lisättäväksi sosiaalityön tutkimukseen samalle tasolle kuin terveydenhuollossa.
Sosiaalityön tutkimusrahoitusta Talentia esittää edelleen kansallisesti (STM)
jaettavaksi, mutta toki alueillekin jakovalta mielellään otettaisiin. Alueelliset
tutkimustarpeet tunnetaan parhaiten alueilla, joskin päätöksenteossa tulisi jatkossa
kullakin alueella varmistaa nimenomaisesti sosiaalityön asiantuntemuksen vahva
rooli.
Talentia esittää lisäystä hyvinvointialueiden ja
yliopistojen kaksoistehtäviin, joissa sosiaalityön asiakastyö yhdistettäisiin
tutkimustyöhön. Entisenä kaupungin tutkijasosiaalityöntekijänä on todettava,
että sosiaalityön tutkimuksen yhdistäminen sosiaalityön/-palvelujen kehittämistyöhön
samassa tehtäväkuvassa ja työajassa voisi kuitenkin toimia käytännössä
paremmin. Asiakastyön ruuhkaisuudesta on käytännössä vaikea päästä eroon, eikä
tämä Suomen hallituskausi ole sosiaalityön työpaineita vähentänyt. Näin ollen yliopiston
ja sosiaalialan osaamiskeskuksen yhteistehtävät kuulostaisivat kenties lupaavammilta
toteuttaa.
Esillä on monia ehdotuksia sosiaalialan kehittämiseksi, vaan
tartutaanko niihin kullakin vastuutaholla? Ehdotusten vaikutuksia ja
vaikuttavuutta mittaavat osaltaan tulevaisuuden konkreettiset toimet – tai
pahimmillaan esitysten typistyminen sanahelinäksi. Toki tyhjän saa
pyytämättäkin, eikä turha työ mene koskaan hukkaan – kuten aikanaan Savossa sarkastisesti
tunnelman keventämiseksi sanailtiin.
Johtaja Tarja Kauppila (ISO - Itä-Suomen sosiaalialan
kehittämisyhdistys ry) on koulutukseltaan yhteiskuntatieteiden tohtori. Hän on pitkään
sosiaalialan osaamiskeskuksen johtajana ja valtakunnallisissa vastuurooleissa toiminut
sosiaalialan asiantuntija-kehittäjä sekä nykyinen PALVA-vaikuttavuustutkimusryhmän
asiantuntijajäsen.
Lähteet:
Heikkilä, Marja & Marjamäki, Pirjo (2024) Sosiaalihuollon porrasteisuus uusissa sote-rakenteissa: Nykytila ja ehdotukset. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-5432-8
Muuri, Anu & Pohjola, Anneli (2024) Sosiaalihuollon sisältöohjaus hyvinvointialuerakenteessa: Nykytila ja toimenpide-ehdotukset. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-5416-8
Talentia (14.10.2025): Talentia esittää mallin sosiaalihuollon T & K-toiminnalle: tavoitteena vaikuttavammat palvelut. https://www.talentia.fi/uutiset/talentia-esittaa-mallin-sosiaalihuollon-tk-toiminnalle-tavoitteena-vaikuttavammat-palvelut/?fbclid=IwY2xjawNi8HVleHRuA2FlbQIxMABicmlkETBiVVF3a3dESVRhUHZEaHQyAR6qnCi2-ldQdVha8AfK94x9T6unfpaSXaSA8RWME6-QQw5VpTLIq0jwq8HApg_aem_5QNr4ferE6e7yNG7ecrXdA
