Covid ja kansalaisen kaksoissidos

Riitta Vornanen pohtii Covidia ja riskejä

Matti Kamppinen muistuttaa blogissaan, kuinka kansa tietää, mikä on viikon vaara. Taudin väistämissääntöjä on arjessa, missä käyn, keitä tapaan, pidänkö maskia. Terveyskasvatusta tehdään nopeutetusti. Riskinä on tuplasidos; jos saat tartunnan, tartutat mahdollisesti muita. 

Covid on kansallinen riskiyhteiskuntatesti. Lasse Lehtonen tiivisti: ”… toimet ovat jokaisen käsissä…”. Oletuksena on aktiivisen kansalaisen valistuneisuus. 

Asiantuntijatieto tiivistyy ministeriön ja sairaanhoitopiirien tekemiin suosituksiin. On kuitenkin vain vähän tietoa siitä, millä perusteella ihmiset tekevät valintojaan suojautumisesta. Asiantuntijat muokkaavat riskiviestintää helposti omaksuttavaan muotoon. Kansalaisiin vedotaan retorisin keinoin, koska ei voida valvoa ohjeiden noudattamista. Tarvitaan riskien lukutaitoa. 

Maallikoiden riskikäsitykset eivät ole uutta tieteessä. Riski-termin käyttö on kasvanut huimasti kuten Furedi kuvaa kirjassaan ”The Culture of Fear”. Kansalaisten oletetaan hallitsevan Covidin terveysriskejä. Muita riskejä ovat taloudelliset riskit ja terveydenhuollon toimivuus. Covid vaikuttaa arkeen, sosiaaliseen elämään, talouteen, ja myös moraaliin. Tämä näkyy myötätuntona ja apuna, moraalisena paniikkina mutta myös piittaamattomuutena.

Perinteiset terveyskasvatuksen mallit eivät riitä pandemiaan, joka voi koskea ketä tahansa. Tutkimusta on tehty Covidin pelosta. Lippoldin ja kumppaneiden kyselyssä osoittautui, että tietyt persoonallisuuden piirteet kuten neuroottisuus lisäsivät pelkoa. Tutkijat suosittelevat tiedottamista, joka lieventää pelkoja ja vääriä uutisia. Valtioneuvosto onkin käynnistänyt hankkeen, jossa sovelletaan käyttäytymistieteellistä tietoa koronakriisin hoitamiseen. 

Norjalaiset tutkijat Aven ja Bouder korostavat Covidin ennustamisen vaikeutta. Covid painaa hälytyksen punaisia laukaisimia: uutuus, vaikutusten viive, kontrollin puute, katastrofinen potentiaali. Koska kyse ei ole rajatusta uhasta vaan tekijästä, johon tarvitaan eri asiantuntijoiden tietoa, on politiikkojen tehtävä löytää tasapaino eri huolenaiheiden välille ja tehdä päätöksiä. Rajoitukset ovat itsessään riskejä, joiden inhimillisiä ja taloudellisia seurauksia on vaikea ennakoida. Sosiaalityöntekijät tunnistavat Covidin taloudellisia ja sosiaalisia seurauksia ihmisten arjessa. 

Covidia koskevat riskit eivät jakaudu tasaisesti maiden välillä ja sisällä eivätkä väestöryhmien kesken. USA:ssa tutkijat Egede ja Walker tuovat esiin Covidin paljastaman rakenteellisen rasismin. Sosioekonomiset terveyserot, epätasa-arvoiset terveyspalvelut sekä työttömyys näkyvät tietyillä alueilla ja mustan väestön suurempina kuolleisuuslukuina. Uhkaako Covid hyvinvoinnin ja terveyden tasa-arvoa Suomessa? 

Kansa tietää päivän koronauutisen. Väsytäänkö riskitiedon vastaanottamiseen? Rokotusten odotus luo uskoa riskin hallintaan. Ehkä kulkutauti ei lopulta koidu länsimaisen ihmisen kohtaloksi vaan perinteisemmät kansantaudit säilyvät kuolleisuustilastojen kärjessä. 

Riitta Vornanen toimii professorina Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden laitoksella.