keskiviikko 28. lokakuuta 2020

Vaikuttavaa aikuissosiaalityön ryhmätoimintaa

Tiia Tuominen
Valmistuin kesäkuussa sosiaalityöntekijäksi Itä-Suomen yliopistosta. Tein pro gradu -tutkielmani yhteistyössä ISO SOS -hankkeen kanssa, ja graduni aihe oli aikuissosiaalityön osallistavan ryhmätoiminnan koettu vaikuttavuus. Tarkastelin asiaa kahden aikuissosiaalityön ryhmän osallistujien ja ohjaajien kokemusten pohjalta. Ryhmien osallistujat olivat noin 45–65-vuotiaita työelämän ulkopuolella olevia miehiä, joilla oli jonkinasteinen alkoholiongelma.

Olin kiinnostunut siitä, minkälainen ryhmätoiminta koetaan vaikuttavaksi osallistujien osallisuuden kannalta, ja minkälaisia vaikutuksia ryhmätoiminnalla on koettu olevan osallisuuteen. Tutkimusmenetelmänä käytin ryhmien osallistujien yksilöhaastatteluja, ohjaajien ryhmähaastatteluja sekä osallistuvaa havainnointia. Analyysimenetelmänä oli laadullinen sisällönanalyysi litteroiduista haastatteluista.

Tutkielmani osoitti, että vaikuttavaksi koetaan säännöllisesti jatkuva, noin viikon välein kokoontuva ja vapaaehtoinen ryhmätoiminta. Osallistujia ryhmässä saisi olla melko paljon. Yhdessä oleminen ja tekeminen, toiminnallisuus, heittäytyvät ohjaajat sekä osallistujien tarpeisiin perustuva toiminta koetaan tärkeinä asioina ryhmässä. Ruoanlaitto ja ruokailu, ulkoilu, pelailu, liikunta, puutyöt, käsi- ja jalkahoito, laulaminen sekä tuki viranomaisasioinnissa ovat toivottua ohjelmaa.

Ryhmätoiminnan koettiin vaikuttaneen positiivisesti osallistujiin. Ryhmä toi merkityksellistä tekemistä arkeen ja auttoi liikkeelle kotoa. Yksinäisyys väheni. Ryhmässä sai kavereita ja tutustui paremmin myös työntekijöihin, jolloin heidän kanssaan pystyi puhumaan avoimemmin. Ryhmästä sai tietoa ja ideoita sekä mielekkyyden, onnistumisen ja yhteisyyden kokemuksia. Ryhmän vaikutuksesta rohkaistui tekemään uusia asioita myös yksin ja oppi toimintaan sitoutumista. Elämänlaatu ja elämänhallinta vaikuttivat parantuneen, ja selviä päiviä tuli lisää. Yhdessä toimiessa pystyi puhumaan syvällisistäkin asioista, mikä toi oivalluksia.

Ryhmätoiminnalla oli siis havaittavissa positiivisia yhteyksiä asiakkaiden osallisuuteen. Tarkempaa vaikuttavuustietoa voitaisiin saada, jos ryhmätoiminnan asiakasryhmää verrattaisiin ei-ryhmätoiminnassa olevaan kontrolliryhmään ja arvioitaisiin myös pitkän aikavälin vaikutuksia.

Halusin tutkia aikuissosiaalityötä, koska olen ollut siitä pitkään kiinnostunut ja tehnyt aikuissosiaalityössä myös käytännön harjoitteluni. Valmistuttuani lähdin työskentelemään lapsiperheiden sosiaalipalveluihin, koska haluan kokemusta siitäkin sosiaalityön osa-alueesta. Uskon, että jossain vaiheessa tulen kuitenkin vielä työskentelemään aikuissosiaalityössä. ISO SOS -hankkeen ja graduprosessin myötä olen saanut sitä hetkeä varten arvokasta tietoa. Oli kiinnostavaa nähdä, millaista osallistavaa toimintaa aikuissosiaalityössä voi olla. Erityisesti oli kiva päästä kuulemaan asiakkaiden omia näkemyksiä palveluista.

Tiia Tuominen työskentelee sosiaalityöntekijänä Nokian kaupungilla.

Viitattu pro gradu: Aikuissosiaalityön osallistavan ryhmätoiminnan koettu vaikuttavuus

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti