Vammaistuesta apua kohtuuttomaan tilanteeseen

Anna-Reeta Buchen, sosiaalityön opiskelija, Itä-Suomen yliopisto 

Työttömyysturvan aktiivimallia on kritisoitu. Sitä pidetään kohtuuttomana ihmisille, jotka ovat ajautuneet pitkäaikaistyöttömyyteen heikon työ- ja toimintakyvyn vuoksi. Aktiivimalli velvoittaa kaikkia työttömiä lukuun ottamatta niitä, joille maksetaan sairauspäivärahaa tai jotka ovat hakeneet työkyvyttömyyseläkettä tai saavat vammaisetuutta. STM:n kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee peräänkuuluttaa kolumnissaan sosiaaliturvan uudistamista ratkaisuksi kohtuuttomaan tilanteeseen (STM 15.3.).

Aktiivimallista keskusteltaessa keskitytään usein päivittelemään työkyvyttömyysetuuksien myöntämisen edellytyksiä ja vakuutuslääketieteen työkyvyttömyyden kriteereitä. On kuitenkin asia, jota keskusteluissa ei ole nostettu tarkemmin esiin: Kelan vammaisetuus. Se voisi pelastaa aktiivimallin ongelmista.

Perusvammaistukea on myönnetty sangen vähän verrattuna osatyökykyisten tai työkyvyttömien työnhakijoiden määrään. 30–64-vuotiaita Kelan perusvammaistuen saajia oli 3 216 henkilöä joulukuussa 2017.  Tilastokeskuksen työnvälitystilasto kertoo vammaisten ja pitkäaikaissairaiden työnhakijoiden määrän olleen samaan aikaan lähes 36 000 henkilöä. Vaikuttaisi siltä, että vammaistuki on alikäytetty etuus.

Alikäyttöön saattaa vaikuttaa etuuden nimi. Harva hylätyn päätöksen myötä työkykyiseksi todettu mieltää itseään vammaiseksi. Mutta tunnetaanko palvelujärjestelmässä, sosiaalityössä ja TE-palveluissa, vammaisetuuden edellytykset ja mahdollisuudet työllistymiskyvyttömän asiakkaan elämäntilanteen ja terveydentilan kohentamiseksi? Sekoitetaanko vammaistuki sosiaalihuoltolain mukaisiin vammaispalveluihin?

Vammaistuen edellytyksenä on sairauden tai vamman vuoksi heikentynyt toimintakyky, joka vaikeuttaa selviämistä muun muassa arkiaskareista, työssä käynnistä ja opiskelusta. Niukka toimeentulo pakottaa karsimaan kuluja. Moni tinkii lääkkeistä ja lääkärikäynneistä. Lääkärin määräämä fysioterapia saattaa olla työttömän taloudellisten mahdollisuuksien ulottumattomissa.  

Lääkärinlausunnolla on haitan arvioinnissa merkittävä rooli, mutta asiakkaan jokapäiväisistä perustoiminnoista suoriutumista kuvataan sanallisesti. Sosiaalityöntekijä voi auttaa asiakasta sanoittamaan arkea hakemukseen. Kuvaus on tarpeellista tietoa myös lausuntoa laativalle lääkärille.

Terveyssosiaalityöntekijät tuntevat sairastamiseen liittyvät etuudet. Sosiaalityöntekijöitä on kuitenkin harvoin perusterveydenhuollossa, missä valtaosa pitkäaikaistyöttömistä asioi. Tilannetta ei helpota pirstaloitunut järjestelmä, jossa asiakkaan elämäntilanteen kokonaisuutta ei hahmoteta.

Aikuissosiaalityössä ja TE-palveluissa vammaistuen mahdollisuus tulisi tunnistaa. Vammaistuki on osa sosiaaliturvajärjestelmää, ja se tulisi huomioida terveysongelmista kärsivän työttömän asiakkaan palvelutarpeen arvioinnissa ja palveluiden yhteensovittamisessa. Kela käyttää kokonaisharkintaa eri tekijöiden yhteisvaikutuksen arvioimiseksi, ja toimintakyvyn arvioinnissa huomioidaan fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky.