Perheiden moninaisuus ei näy tilastoissa

Samuli Neuvonen on sosiologian maisteriopiskelija Itä-Suomen yliopistossa. Hän työskenteli alkusyksyn korkeakouluharjoittelijana ISOssa.

Perheet ovat keskeinen valtakunnallisen tilastoinnin kohde. Suomessa virallinen perhetilasto laaditaan väestörekisteritietojen avulla. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että perhe määritellään samassa asunnossa kirjoilla olevista henkilöistä. Perheitä luokitellaan avio- ja avopareiksi sekä yhden ja kahden vanhemman perheiksi. Tämä väestörekisteritietoihin pohjautuva tieto on tarpeellista. Se luo kuvaa erilaisista kotitalouksista. Tilastoinnissa ei kuitenkaan huomioida ihmisten subjektiivisia määritelmiä omasta perheestä.

Otan esimerkin: perheen isä ja äiti asuvat eri paikkakunnilla, ja heidän kaksi yhteistä lastaan asuvat äidin kotitaloudessa. Perheen yhteistä aikaa vietetään vuoroin äidin ja isän luona. Perheenjäsenet mieltävät itsensä yhdeksi perheeksi, johon kuuluvat kaikki neljä henkilöä. Virallisessa tilastoinnissa isä ei kuitenkaan kuulu perheeseen, sillä hän on kirjoilla eri osoitteessa kuin äiti ja lapset.

Virallisen perhetilaston taustalla vaikuttaa oletus koko väestön jakamasta yhtenäiskulttuurista ja tavoista elää perheenä. Koska tilastotietoja hyödynnetään tutkimuksessa ja julkisessa keskustelussa, tilastot myös osaltaan luovat ja ylläpitävät mielikuvia siitä, mitä perhe tarkoittaa.

Virallisen perhetilaston mukaan perheen keskikoko oli Suomessa vuonna 2016 yhteensä 2,76 henkilöä. Kun tarkastellaan ihmisten omia perhemääritelmiä, luku lienee suurempi. Asiaa on tutkittu esimerkiksi Itä-Suomen yliopiston Avioliittoperheen tuolla puolen -hankkeessa. Tuoreita äitejä, jotka eivät olleet lapsen syntymän aikaan naimisissa, pyydettiin listaamaan vastasyntyneen lapsen perheeseen kuuluvat henkilöt. Äitien subjektiivisten perhemääritelmien mukaan lapsen perheeseen kuului äidin ja vastasyntyneen lisäksi keskimäärin 6,9 henkilöä.

Perheen keskikoon ero virallisen tilastoinnin ja subjektiivisten määritelmien välillä on edellä mainitun selvityksen mukaan valtava. Vaikka luvut eivät ole suoraan verrannollisia keskenään, subjektiiviset määritelmät huomioiva luku kertoo, kuinka moninaisia perhesuhteita ihmisillä voi olla. Samaan perheeseen voidaan katsoa kuuluvaksi esimerkiksi isovanhempia, serkkuja, lasten kummeja sekä ystäviä. Monelle perhe tarkoittaa siis laajempaa suhteiden kokonaisuutta kuin pelkästään saman talouden jakavia henkilöitä.

Tällä hetkellä keskustelua perheistä käydään useimmiten väestörekistereihin pohjautuvan tilastotiedon valossa, mutta riittääkö se? Henkilökohtaiset perhemääritelmät huomioivan tilastoinnin avulla nähtäisiin, millaisten perhesuhteiden ympäröimänä Suomessa todella eletään.

Uudenlaisesta tiedosta voisi olla apua poliittisessa päätöksenteossa. Esimerkiksi perhepoliittisia uudistuksia suunniteltaessa on ensiarvoisen tärkeää tietää, millaisille perheille uudistuksia ollaan tekemässä. 

Lue lisää:
Avioliittoperheen tuolla puolen: Vastasyntyneiden perheet Helsingissä (pdf)