torstai 27. huhtikuuta 2017

Jotta elämä olisi elämisen arvoista


Anne Tuikka
sosiaalityön opiskelija ja sosiaalityöntekijä/ aikuissosiaalityö
Kainuun Soten Sotkamon sosiaalitoimisto
Poliisiauto kuhmolaisen lähiön pihalla on tavallinen näky. Tavanomainen on myös otsikko paikallislehdessä. ”Nuori mies tarttui maistissa pesäpallomailaan ja puukkoon. Törkeä pahoinpitely. Alkoholilla oli osuutta asiaan.”
Alueella oli lähiötupa, mutta toimintaa vähän. Viimeisen viiden vuoden ajan toimi ainoastaan raamattupiiri kerran viikossa. Piirin suuri suosio kertoi kuitenkin yhteisöllisyyden, arvostuksen ja huomion kaipuusta ja matalan kynnyksen paikan tarpeesta.
Näistä huomioista alkoi yhteinen kehittämismatka. Terva-asuntojen asumisneuvojaksi kouluttautuvan Piia Myllylän kanssa kokosimme kehittäjäryhmän. Lähiötupa sai upeat ulottuvuudet ryhmän toiveiden pohjalta. Tila kunnostettiin talkootyönä ja saimme sinne paljon lahjoituksia.
 
Lähiötalo on nyt avoinna maanantaina, keskiviikkona, torstaina ja perjantaina aamupäivisin, ja täynnä toimintaa. Naisten- ja kehittäjäryhmän lisäksi raamattupiiri jatkaa edelleen. Tuvalla on atk-piste ja siellä ohjausta, voi pelata biljardia ja muita pelejä, lukea lehtiä. Sosiaalityöntekijän voi tuvalla tavata kerran viikossa. 
Olemme ottaneet yhdessä rohkeita askeleita ja puhaltaneet yhteen hiileen. Luottamuksella rakennetaan yhteisöön kuulumista ja osallisuuden kokemusta. Yhteisö osoittaa jäsentensä osallisuutta arvostuksena ja yhdenvertaisuutena, luottamuksena ja mahdollisuutena vaikuttaa. Kuuluminen yhteisöön ja yhteiskuntaan ovat hyvinvointimme perusrakennusaineita.
Lähiötuvan toiminta pohjautuu vahvaan arvopohjaan: olemme kaikki yhtä arvokkaita ihmisiä. Tuvan kynnyksen tulee olla matala, jotta sinne on helppo tulla. Osallisuuden kokemus ja luottamukselliset sosiaaliset verkostot ovat ”suojalääkettä” hyvinvointivajeita ja syrjäytymistä vastaan.
Nyky-yhteiskunnassa on nähtävissä merkkejä taloudellisen, sosiaalisen ja ekologisen epätasa-arvon jatkumisesta ja syvenemisestä. Sosiaalityöntekijät ovat tässä aitiopaikalla. Sosiaalityöntekijöillä on tietoa ja taitoa työstää sosiaalista ja kulttuurista muutosta, koska he tuntevat toiseuden ja syrjäytymisen dynamiikkaa. (Ranta-Tyrkkö 2016.)
Sosiaalityön käytäntöjä tulisi muuttaa nykyistä yhteisöllisempään ja kansalaiskeskeisempään suuntaan. Aila-Leena Matthieksen (2016) mukaan sosiaalityöllä on nyt oiva mahdollisuus tarttua tähän, koska rakenteellisen sosiaalityön paikkaa ei sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteissa ole vielä määritelty.
Kehittämistyöni kuhmolaisessa lähiössä on sisältänyt yhteisöllisemmän ja kansalaislähtöisemmän sosiaalityön elementtejä ja vahvistanut omaa ammatillisuuttani. Olen kiitollinen siitä, että olen saanut olla edesauttamassa sitä, että elämä olisi elämisen arvoista.



Lähteet
Matthies, A.- L. 2016. Rakenteellinen ja yhteisöllinen sosiaalityö. Luento. Kokkola: Yliopistokeskus Chydenius.
Ranta-Tyrkkö, S. 2016. Optimistista, radikaalia ja yhteisöllistä sosiaalityötä. Teoksessa Roivainen, Irene & Ranta-Tyrkkö, Satu (2016) Yhteisöt ja yhteisösosiaalityön lähtökohdat (toim.). EU: UniPress. (184 - 195).
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Hyvinvointi jaterveyserot/Osallisuus. Viitattu 24.4.2017.


   

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti