maanantai 18. huhtikuuta 2016

Digiturvallisuus arkipäivää turvakotityössä

Hanna Myllylä, sosiaalityöntekijä
Joensuun turvakoti

Turvakodilla eletään asiakkaiden rinnalla mitä erilaisimmissa elämäntilanteissa. Turvakodin asiakkaat ovat kokeneet perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa tai ovat väkivallan uhan alla. Väkivallan tekijät pyrkivät usein kontrolloimaan asiakasta mielikuvituksellisilla tavoilla. He haluavat tietää, mitä uhri tekee, missä hän on ja kenen kanssa. 

Vielä muutama vuosi sitten yleinen seurailukeino erityisesti maaseudulla oli laittaa metsästyksessä käytettävä koiratutka uhrin auton takakonttiin. Näin tekijä sai tarkkaa tietoa siitä, missä uhri autollaan kävi.  Tästä perinteisestä keinosta on menty pitkillä harppauksilla eteenpäin. Tämän päivän tekniikka mahdollistaa tekijöille lähes rajattomat mahdollisuudet tarkkailla uhrin toimintaa. Välillä tunnelma on kuin 1980-luvun James Bond -elokuvissa, joissa salaisella agentilla oli käytössään mitä oudoimpia tiedonhankinnan vempeleitä. 

Tuo mielikuvitusmaailma on valitettavasti vuonna 2016 monen väkivallan uhrin todellisuutta. Uhrien puhelimiin ja tietokoneisiin on asennettu vakoiluohjelmia, jotka kertovat uhrien liikkeistä, nappaavat sähköpostiviestejä ja tarkkailevat uhrin toimintaa sosiaalisessa mediassa. Puhelimeen on voitu asentaa myös salakuunteluohjelmia, mitkä nauhoittavat puhelinkeskusteluja ja pahimmassa tapauksessa myös ympärillä käytyjä keskusteluja. Internet on pullollaan ohjeita siihen, kuinka tätä tekniikkaa voi hyödyntää. Se mahdollistaa vakoiluohjelmien käytön myös niille, joilla ei aiheeseen liittyvää osaamista muutoin ole. 

Erilaiset viestimet mahdollistavat myös lähes jatkuvan yhteydenpidon väkivallan uhriin. Erilaisia viestejä, uhkailuja ja haukkumista saattaa tulla eri kanavilta satoja päivittäin. Uhri voi löytää itsensä myös tilanteesta, jossa hänen nimissään on tehty tuhansien eurojen edestä tilauksia, lähetetty törkyviestejä työnantajille, ystäville ja sukulaisille tai väärennetty profiili sosiaaliseen mediaan. Alun perin hyvässä uskossa ja tarkoituksessa kehitetyistä ohjelmista on väärinkäytettyinä tullut monen väkivallan uhrin painajainen, josta heräämiseen saati toipumiseen saattaa mennä pitkiä aikoja. 

Väkivaltaa ehkäisevää työtä tekevillä työntekijöillä onkin loputon työsarka digiturvallisuudessa. Työntekijän on oltava jatkuvasti valppaana ja seurattava laitteiden ja ohjelmien kehitystä, jotta asiakkaalle voi antaa parhaan mahdollisen tiedon turvautumista ja yksityisyyden suojaa varten. Hyvin usein ainoa keino suojautumiseen ja laitteiden puhdistamiseen on tehdasasetusten palauttaminen, sijaintitietojen sulkeminen ja kaikkien vanhojen tilien sulkeminen. 

Uhrit joutuvat myös lähes aina tekemään ratkaisun, että he ”katoavat” sosiaalisesta mediasta suojatakseen omaa ja lastensa turvallisuutta. Kuten väkivallassakin, myös digitaalisessa vainossa kuka tahansa meistä on potentiaalinen uhri. Tämä ei tapahdu vain niille muille, se voi tapahtua kenelle tahansa meistä. Olkaa siis tarkkana ja pysykää turvassa myös digitaalisessa maailmassa!  

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti