Alue/sosiaalipoliittisia oivalluksia Brysselistä

Savonia ammattikorkeakoulun hyvinvointikoordinaattori-yamk-tutkinnon opiskelijat tekivät opintomatkan Brysseliin 5.-10.5.2024. Opintomatkalla tutustuttiin laajasti EU:n toimintaan ja tehtiin työpaikkavierailuja. Vierailukohteena oli mm. Brysselin merimieskirkko. Voit lukea lisää heidän toiminnastaan mm. sivustolta: https://belgia.merimieskirkko.fi/en/ (linkki avautuu uuteen ikkunaan).

Vierailimme myös Itä- ja Pohjois-Suomen aluetoimistossa (kuva 1).

Matkan aikana pohdittiin, miten EU:n toiminta liittyy hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyöhön Suomessa. Aina ei tule ajatelleeksi Suomesta käsin esimerkiksi sitä, miten iso työllistäjä EU on. Brysselissä on arviolta 3000 suomalaista, joidenkin arvioiden mukaan jopa 5000. Osa on tullut maahan määräaikaiseen työhön, osa perheen mukana. Joillakin on tavoitteena pitempi aikainen maassaolo, joiden elämä vie Brysseliin.

Elämä voi olla onnellisista mutta varjopuoliakin on. Yksinäisyys, juurettomuus, koti-ikävä saattaa vaivata. Työelämä on kovin kilpailtua. Työskentely monikulttuurisessa työssä tuo omat haasteena. Joskus elämä vie asunnottomaksi Brysselin kaduille.

Vierailimme mm. Euroopan alueiden komiteassa (AK), joka toimii alueiden ja kuntien äänitorvena Euroopan unionissa (EU). Se edustaa EU:n jäsenvaltioiden alue- ja paikallisviranomaisia ja antaa lausuntoja uusista säädöksistä. Suomella on ko. komiteassa yhdeksän jäsentä.

Vuoden 2023 marraskuussa komitea esitti suosituksia, jotka korostavat merkittävän alueellisesti kohdennetun tuen tärkeyttä, jotta EU:n alueet voivat vastata rakenteellisiin haasteisiin, kuten ilmastonmuutos, digitalisaatio ja väestökato. Nämä vaikuttavat myös EU:n talouspäätöksiin. Em. lausuntotyöllä on vaikutuksensa myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyöhön Suomessa.

Euroopan Unionin toiminnan halutaan olevan avointa ja kansalaisia osallistavaa. Nyt eurovaalien alla on mm. avattu sivusto: https://suurinosasuomea.fi/ (linkki avautuu uuteen ikkunaan).

Kirjoitus on alun perin julkaistu Savonia-artikkelina Savonia-ammattikorkeakoulun www-sivuilla.

Kirjoittanut: Pirjo Turunen

Mikä sosiaalihuolto?

Uusilla hyvinvointialueilla moni asia on vielä kesken, mutta sosiaalihuollon tehtävän ja paikan soisi olevan selkeä ja näkyvä. Sote-kentällä toimiessani huomaan kuitenkin puhuvani aiheesta jatkuvasti. Sosiaalihuolto on lakisääteinen ihmisten auttamisen järjestelmä, joka koskettaa joko suoraan tai välillisesti kaikkia suomalaisia. Perustelen väitettäni hieman.

Sosiaalihuolto ajatellaan helposti marginaaliryhmän palveluksi, pelkistetyimmin rahan jakamiseksi tai lasten huostaanotoksi. Tällöin sen merkitys yksilölle ja koko yhteiskunnallemme jää piiloon. Sosiaalihuollon tavoitteena on edistää sosiaalista oikeudenmukaisuutta tarjoamalla sosiaalipalveluja, jotka vähentävät eriarvoisuutta ja edistävät ihmisten hyvinvointia, toimintaedellytyksiä ja sosiaalista turvallisuutta. Sosiaalihuoltolaki yleislakina sekä erityislait säätelevät vahvasti toimintaa.

Sosiaalihuolto on ihmisten auttamista ja nimensä mukaisesti huolenpitämistä. Sosiaalihuollossa autetaan niin lapsia, nuoria ja perheitä kuin eri ikäisiä aikuisia henkilöitä monenlaisissa tarpeissa. Asiakkaana voi olla esimerkiksi asumispalvelua tai kotihoitoa tarvitseva ikääntynyt, arjen sujumiseen tukea tarvitseva lapsiperhe tai vammainen henkilö, lastensuojelun apua tarvitseva lapsi ja perhe, taloudellisissa vaikeuksissa oleva henkilö, äkillisen kriisin keskelle joutunut henkilö tai päihdeongelmista kärsivä, suuntaansa etsivä työtön nuori. Tämä listaus on vain pieni esimerkki erilaisista tilanteista, joissa sosiaalihuolto toimii. Keskiössä on ihmisten kunnioittava kohtaaminen, käytännön avun antaminen, toivon ylläpitäminen ja toimintaedellytysten vahvistaminen.

Sosiaalihuollon merkitys ei pysähdy yksittäisten henkilöiden ja perheiden auttamiseen. Yksilöiden ja perheiden auttamisella on laajempaa merkitystä yhteiskunnallemme ja sitä kautta meille jokaiselle: sosiaalihuolto tasaa hyvinvointieroja, lisää ihmisten omia toimintamahdollisuuksia ja tämän myötä ylläpitää yhteiskuntamme turvallisuutta. Tilanteessa, jossa sosiaalihuoltoa ei olisi ja jokainen pitäisi huolta vain itsestään, elämä olisi meille kaikille paljon turvattomampaa ja yhteiskunnallisten ristiriitojen kärjistyminen olisi väistämätöntä.

Sosiaalihuollolla on merkittävä tehtävä myös sosiaalista hyvinvointia ja sosiaalisia ongelmia koskevan tiedon välittämisessä. Sosiaalihuollolla on siihen lakisääteinen tehtävä, jota kutsutaan rakenteelliseksi sosiaalityöksi. Tietoa kerätään ja välitetään asiakkaiden tarpeista, niiden yhteiskunnallisista yhteyksistä sekä annettujen sosiaalipalvelujen vaikutuksista. Sosiaalihuolto toimii ja tekee toimenpide-ehdotuksia ongelmien poistamiseksi ja toimintaympäristöjen kehittämiseksi.

Sosiaalihuollon tehtävän, arvon ja merkityksen ymmärtäminen on ensiaskel asiantuntemuksen hyödyntämisessä niin hyvinvointialueella kuin koko yhteiskunnassa. Sosiaalihuolto ei yksin pysty vastaamaan yhteiskunnassamme ilmeneviin ongelmiin vaan tarvitaan organisaatiorajat ylittävää yhteistyötä. Sosiaalihuollolla on kuitenkin monialaisen luonteensa vuoksi mahdollisuuksia olla auttamassa eri tilanteissa ja olla luomassa ratkaisuja vaikeisiin ongelmiin.

Kirjoittanut: Satu Luostarinen