Ammattilaiset yksinäisyyttä tunnistamassa

Tein sosionomiopinnoissani opinnäytetyön aikuisten yksinäisyydestä. Aihe-ehdotus tuli SOSRAKE-hankkeelta. Tulokset osoittivat, että sosiaalialan ammattilaiset tunnistavat ilmiönä asiakkaiden yksinäisyyden asiakastyössään, mutta siihen vaikuttaminen on vaikeaa. Miten yksinäisyyttä kokevia voi auttaa? Entä minkälaista tukea yksinäisyyttä kokevat asiakkaat tilanteeseensa toivoisivat?

Yksinäisyyttä on tutkittu ja sitä kokevia haastateltu paljon, joten lähestyin aihetta yksinäisyyttä kokevien sijasta sosiaalialan ammattihenkilöiden näkökulmasta. Tutkimuskysymykset koskivat yksinäisyyden tunnistamista, ammattilaisten ajatuksia yksinäisyydestä ja keinoja, joilla he asiakastyössä yksinäisyyden aiheuttamiin tarpeisiin vastaavat.

Tutkimuksen menetelmänä oli laadullinen tutkimus ja aineisto kerättiin Webropol-kyselyn avoimilla kysymyksillä. Vastaajina oli Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän (Essote) työikäisten sosiaalityön yksikön työntekijöitä, Mikkelin Toimintakeskus ry:n valmennushenkilöstöä sekä Mikkelin kriisikeskuksen kriisityöntekijöitä. Vastaukset analysoitiin aineistolähtöisesti etsimällä niistä usein toistuvia teemoja.

Tutkimustulokset osoittivat, että asiakkaat kertovat usein työntekijälle yksinäisyydestään tai yksinäisyys tulee ilmi asiakkaan lähiverkostoa kartoitettaessa. Kolmannes vastaajista kertoi kysyvänsä asiakkaalta, kokeeko tämä yksinäisyyttä. Ammattihenkilöt tunnistavat yksinäisyyttä myös asiakkaiden käyttäytymisen ja mielialojen avulla. Toisinaan asiakas haluaa pitkittää asiakastilannetta. Asiakas saattaa kertoa hyvin henkilökohtaisista asioista tai ottaa yhteyttä muissa kuin palveluun varsinaisesti liittyvissä asioissa päästäkseen puhumaan jonkun kanssa. Yksinäisyydestä katsottiin seuranneen masentuneisuutta, vetäytymistä ja sosiaalista arkuutta, joka ruokkii ulkopuolisuutta edelleen.

Yksinäisyys aiheuttaa ammattihenkilöissä surua, empatiaa ja auttamishalua, mutta myös turhautumista auttamiskeinojen vähäisyyteen. Tärkeimpinä käytössä olevina auttamiskeinoina mainittiin asiakkaan kanssa keskusteleminen ja empaattinen kuunteleminen, ohjaaminen palveluihin sekä tilanteisiin, joissa voi tavata muita. Asiakkailta itseltäänkin toivottiin aktiivisuutta.

Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää mietittäessä palveluja yksinäisyyttä kokeville. Sosiaalialan asiakastyössä kohdataan yksinäisyyttä kokevia ja asiakastyön kautta heitä on mahdollista tavoittaa. Kyselyyn vastanneilla sosiaalialan ammattihenkilöillä on tietoa siitä, minkälaisista työkaluista he parhaiten hyötyisivät pyrkiessään vastaamaan yksinäisyyden haasteeseen.

Vastausten mukaan erityisesti kaivataan matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja ja ryhmiä. Maksuttomuus ja helppo saavutettavuus tuovat palvelut niidenkin ulottuville, joiden elämää liikkumisen esteet, sosiaalinen arkuus tai toimeentulon ongelmat rajoittavat. Yksinäisyys tulisi myös ottaa johdonmukaisesti puheeksi jokaisen asiakkaan kanssa. Kenties yksinäisyystyölle olisi paikkansa myös Etelä-Savossa.

Tompuri K. 2022. Aikuisten yksinäisyys. ( avautuu uuteen ikkunaan Theseus-sivulle)

Kirjoittanut: Kirsi Tompuri

Haastavat erot -konsultaatioryhmä: moniammatillista tukea eroperheiden kanssa työskenteleville ammattilaiselle

Käsi ylös ne, jotka eivät ole koskaan olleet asiakastilanteessa, jossa toteavat riitaisille erovanhemmille: ”Ei tilanteelle mahda mitään, menkää oikeuteen ratkaisemaan riitanne”.

Veikkaan, että tämä on monelle eroperheitä kohtaavalle ammattilaiselle jossain määrin tuttu tilanne. Vanhempien ero voi olla riitaisa ja hankala jo heti alusta alkaen tai sitten se ajautuu ajan myötä syvään konfliktiin, josta ei näytä olevan ulospääsyä. Perhe-elämän aikana on voinut olla väkivaltaa, joka jatkuu eron jälkeen ja aiheuttaa huolta perheenjäsenten turvallisuudesta. Vanhemmat hakevat epätoivoisina ja hädissään apua useilta eri ammattilaisilta, jotka joutuvat toteamaan, ettei heillä ole keinoja tai resursseja auttaa perhettä. Vaikka huoltoon ja tapaamisiin liittyvään riitaan saisikin ratkaisun oikeudesta, vanhempien välinen konflikti ja erilainen väkivalta saattavat jatkua oikeuskäsittelyn jälkeenkin. Vaativan tilanteen äärellä onkin aina erityisen tärkeää pysähtyä tarkastelemaan asiaa erityisesti lapsen näkökulmasta. Millainen mahdollisuus lapsella on elää lapsuuttaan, saada kasvaa ja kehittyä turvassa?

Turvassa-hankkeessa (2019–22) edellä mainitut tilanteet ovat tulleet tutuiksi niin asiakkaiden kuin ammattilaisten kertomana. Pitkittyneet ja konfliktoituneet erotilanteet ovat kuormittavia siinä eläville perheille sekä heitä kohtaaville ammattilaisille. Hankkeessa vuonna 2020 toteutetun laajan tiedonkeruun lopputulemana yhä useammat ammattilaiset toivoivat moniammatillista näkökulmaa sekä konsultatiivista tukea haastaviin tilanteisiin eroperheiden kanssa työskennellessä. Ammattilaisilta kerätyn tiedon perusteella julkaistiin Suositukset vaativien ero- ja huoltoriitojen työkäytäntöjen kehittämiseksi (linkki avautuu uuteen ikkunaan).

Syksystä 2022 alkaen Kuopion alueella on toiminut Haastavat erot -konsultaatioryhmä, jonka tarkoituksena on tarjota moniammatillista tukea vaativiin erotilanteisiin. Vuoden 2023 alusta konsultaatioryhmä on koko Pohjois-Savon hyvinvointialueen ammattilaisten käytettävissä. Eroperheitä kohtaavalla ammattilaisella on mahdollisuus pyytää konsultaatiota Haastavat erot -työryhmältä ottamalla yhteyttä ryhmän puheenjohtajaan tai sihteeriin (yhteystiedot lopussa). Eroperheen tilanteen ei tarvitse olla pitkittynyt, vaan mikäli ammattilainen kokee tarvitsevansa ”ajatteluapua” ulkopuoliselta taholta, voi konsultaatiopyynnön tehdä. Konsultaatiota voi pyytää joko huoltajien suostumuksella tai anonyymisti. Konsultaatioryhmä kokoontuu joka kuukauden viimeinen keskiviikko klo 12–14, ja konsultaatiopyyntö tulee tehdä viikkoa ennen ryhmän kokoontumista.

Vanhempien konfliktoitunut erotilanne on riski lapsen hyvinvoinnille ja turvallisuudelle. Mitä haastavampi tilanne on, sitä enemmän tarvitaan monialaista yhteistyötä sekä yhteistä vuoropuhelua lapsen ja vanhempien tueksi.

Pohjois-Savon Haastavat erot -työryhmän yhteystiedot:

• Satu Miettinen (pj.), satu.miettinen1@pshyvinvointialue.fi                                        
• Timo Hankosalo (sihteeri), timo.hankosalo@isonet.fi

Kirjoittanut: Emmi Heikkinen