Yhteisöllistä toimintaa jokaiselle paikkakunnalle

Tiekartta 2030 -selvityksen mukaan sosiaalihuoltolakiin tulisi tehdä säädös sosiaalityössä kehitettävästä ja toteutettavasta jalkautuvasta lähityöstä ja alueperustaisesta yhteisösosiaalityöstä.

Vuodesta 2016 alkaen olen saanut olla mukana aitiopaikalla rakentamassa ja seuraamassa yhteisöllistä lähiötupatoimintaa Kuhmon Piilolankankaalla. Tällä matkalla olen kerta toisensa jälkeen päässyt vertaansa vailla olevan yhteisöllisyyden äärelle.

On vaikea sanoin kuvailla käsin kosketeltavaa lämminhenkistä tunnelmaa, jonka äärelle pääsee paikan päällä käydessään. Lähiötuvan avointen ovien tapahtumassa 29.9.2022 monet kävijät pääsivät kokemaan tunnelman. Kyse on sosiaalialan ytimestä, sosiaalisen todellisuuden hahmottumisesta.

Avointen ovien tapahtumassa kävi kuhina. Alueella asuvat miehet paistoivat lähiötuvan pihalla makkaraa.  Tupaemäntä ja lähiön talkoolaiset olivat taikoneet herkulliset kakkukahvitarjoilut. Puheensorina täytti tuvan.  Tupaan kulkemista oli helpotettu ulko-ovelle rakennetulla liuskalla ja jyrkkien portaiden sijaan tupaan tuleva voi hyödyntää uutta hissiä.

Yhteisöllinen sosiaalityö on myös yksi Tulevaisuuden sosiaalityötä tarkastelevan Tiekartta 2030 -selvityksen (STM:n sivulle, avautuu uuteen ikkunaan) kumppanuuksia rakentavista osa-alueista. Piilolankankaan lähiötuvan toimintaa ja toimintamahdollisuuksia rakensimme vuonna 2016 asukkaista kootulla kehittäjäryhmällä. Toimintaa on ohjannut myös monitoimijainen ohjausryhmä, jossa on edustajia isännöintitoimistosta, kaupungilta, seurakunnasta, asukkaista ja aikuissosiaalityöstä. Ohjausryhmä vastaa asukkailta esiin nouseviin palvelutarpeisiin ja toimii niiden pohjalta. Muun muassa tupaemännän työtä hallinnoi kaupunki ja palkkatuettu työpanos on varmistettu vuodelle 2023.

Sosiaalityössä pitkään toteutetulle yhdyskuntatyölle on ennakoitavissa kasvava tehtäväalue kumppanuuteen perustuvissa lähipalveluissa. Globaali maailma on tänä päivänä yllätyksellinen. Yhteisölliset palvelut ovat yksi ratkaisu myös ennakoimattomien yhteiskunnallisten tilanteiden haltuunotossa. Yhteisösosiaalityöllä on tällöin yhteys myös rakenteellisen sosiaalityöhön.

Piilolankankaan lähiötuvalla asukkaat ovat omatoimisia ja he osallistuvat vapaaehtoistoimintaan talkoissa toistensa auttamiseksi. Tällaista juuri on yhteisösosiaalityö; asukaskeskeistä, toimijakeskeistä ja voimavarakeskeistä - ihmiset nähdään aktiivisina toimijoina ja heitä tuetaan löytämään omat ja verkostojensa voimavarat.

Yhteisötasolla tutkimuksen ja tieteen lähtökohtana on, että hyvinvointi on yhteiskunnassa tavoiteltava tila jokaisen osalta ja se kuuluu kaikille. Kyse on yhteiskunnallisesta, sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta ja solidaarisuudesta, tasa-arvon kohtuullisesta toteutumisesta.

Piilolankankaan lähiötuvan avointen ovien tapahtumassa oli mukana sosionomiopiskelija, joka kommentoi: ”Tällaista toimintaa pitäisi olla jokaisella paikkakunnalla”.

Kirjoittanut: Anne Tuikka

Rakenteellinen sosiaalityö asiantuntijoiden huulilla

4.10. pidettiin Oulussa Sosiaalialan asiantuntijapäivät. Olin kuulolla etäyhteyden päässä ja ilahduin rakenteellisen sosiaalityön vahvasta läsnäolosta asiantuntijapäivien puheenvuoroissa. Alla hieman koostetta päivän herättämistä ajatuksista.

Rakenteellinen sosiaalityö nostettiin esille jo Talentian puheenjohtaja Jenni Karsion avauspuheenvuorossa. Niin sosiaalialan kehittämiselle kuin ammattiliiton edustamalle edunvalvonnalle on oleellista, että sosiaalialan ammattilaiset pitävät ääntä sekä alan että asiakkaiden puolesta. Hyvinvointialueiden toiminnassa sosiaalialan tiedolle ja asiantuntemukselle on huutava tarve niin hallinnossa kuin luottamushenkilöillä. Unohtaa ei sovi myöskään horisontissa häämöttäviä eduskuntavaaleja.

Rakenteellisen sosiaalityön kannalta oleellisen kysymyksen esille nosti sosiaalijohtaja Arja Heikkinen: ”Miten asiakas on mukana sosiaalipalveluiden suunnittelussa?”. Itse sain Twitterin puolella yksittäisen kommentin siitä, että rakenteellisella sosiaalityöllä ei ole paljoakaan tekemistä todellisuuden kanssa ja asiakkaan ääni ei pääse esille. Kyse on toki yksittäisestä kommentista, mutta se on hyvä muistutus siitä, miten paljon tekemistä asiakkaiden osallisuuden ja näkökulman esille tuomisessa ja viestinnässä on edelleen kansallisesti. Työntekijöiden lisäksi myös järjestöt ovat oleellinen kontakti asiakkaiden kanssa.

Herättelevää oli myös Santra Ruonakankaan gradussa (2021) tehty havainto, että n. 40 % tutkimukseen vastanneista sosiaalityöntekijöistä ei ollut tehnyt lainkaan rakenteellista sosiaalityötä. Tilanne ei kuitenkaan ole ehkä ihan näin synkkä. Rakenteellinen työ tarvitsee vielä paljon hahmottamista, konkretisointia ja tukirakenteita. Useassa puheenvuorossa tuli kuitenkin esille, miten rakenteellista sosiaalityötä on tehty aina, vaikka termi ei ole ollutkaan näin pinnalla koskaan aiemmin. Yksittäisenä ilahduttavana esimerkkinä voi mainita sosiaalisen raportoinnin kehittämisen ja käyttöönoton, mikä on edennyt viimeistään tänä vuonna käytännössä kaikilla hyvinvointialueilla.

SOSRAKE-hankkeen näkökulmasta haluan nostaa esille erityisesti Essoten ja Kainuun soten pitkäjänteisen kehittämistyön. He ovat jo pitkään panostaneet rakenteellisen sosiaalityön menetelmien ja osaamisen kehittämiseen. Molemmilla alueilla on tehty rakenteellisen sosiaalityön kehittämistyötä ennen SOSRAKE-hanketta (2020-2022) ISO SOS-hankkeessa (2018-2019).

Lisää meidän kehittämistyöstä SOSRAKE-hankkeen verkkosivulla.

Kirjoittanut: Iiro Väisälä