Käytäntötutkimuksesta tietopohjaa työlle

Toteutimme vuonna 2021 Kainuun soten aikuissosiaalityön kontekstissa Naiset vahvistumisen lähteillä -kuntoutuksen. Kuntoutuksen toiminnan merkityksiä ja vaikuttavuutta tarkastellaan juuri julkaistussa käytäntötutkimusta koskevassa raportissa.

Työmenetelmien kehittäminen ei mahdollistuisi hektisessä asiakastyössä ilman johdon tukea ja mukanaoloa kehittämishankkeissa. Olemme mukana muun muassa ISOn hallinnoimassa rakenteellisen sosiaalityön osaamista vahvistavassa SOSRAKE-hankkeessa sekä menetelmäosaamista vahvistavassa THL:n OTSO-pilotissa. Näistä hankkeista on saatu tukea myös käytäntötutkimuksessa tarkastellun kuntoutuksen kehittämistyöhön.

Kuntoutus toteutettiin monitoimijaisesti ja -alaisesti aikuissosiaalityön, SOSRAKE-hankkeen, Kajaanin evankelisluterilaisen seurakunnan ja Myllyhoitoyhdistyksen hallinnoiman Tietoisesti kohti parempaa -hankkeen kanssa. Kuntoutuksen toipumisorientaation keskeisenä tavoitteena on painottaa asiakkaiden omia voimavaroja, osallisuutta omassa elinympäristössään, elämän merkitykselliseksi kokemista sekä toiveikkuuden ylläpitämistä. Psykososiaalinen tuki ja taideterapia olivat kuntoutuksen keskeisiä työkaluja.

Tutkimuksen tavoitteena oli etsiä tekijöitä, jotka mahdollistivat tai estivät muutoksen päihdehaasteiden kanssa kamppailevien naisten sosiaalisessa kuntoutuksessa. Tutkimuksen tietopohjaa on rakennettu lähinnä Kaimer-teorian avulla, jonka osia ovat konteksti, toimijat, interventio, mekanismit sekä tulokset ja vaikuttavuus (Matthies ym. 2021, 9). Käytäntötutkimuksen kaksitasoisella laadullisella aineistolla on haettu kuntoutujien ja toteuttajien kokemia merkityksiä kuntoutuksesta.

Tutkimusaineistosta esiin noussut keskeisin huonovointisuuteen liittyvä ilmiö kiinnittyi yksinäisyyteen. Monialainen osaaminen rikastutti toimintaa vahvemmalla asiantuntijuudellaan ja vastuunjako ehkäisi toiminnan haavoittuvuutta. Monialaisuus vaati toisiaan arvostavaa asennetta. Kun toimijoita on useampi, toiminta on myös kustannustehokasta.

Tutkimuksen päätulos osoitti vaikuttavuudesta kertovan muutosvoiman ja -mekanismin liittyvän kuulluksi, arvostetuksi ja tunnustetuksi tulemiseen. Kuntoutujien ja toimijoiden yhteinen kokemus kuntoutuksen merkityksistä oli innostava, josta tuotimme videoidun tilaisuuden julkisesti jaettavaksi. Vastaavanlainen kuntoutustoiminta saa jatkoa ja olemme lähteneet suunnittelemaan uutta Hyvän elämän haltijattaret -kuntoutuskokonaisuutta tälle vuodelle.

Toteutetulla käytännön ja tutkimuksen kombolla olemme Pauli Niemelän (2020) luonnehtiman toimintateoreettisen systeemisen prosessin jäljillä. Keskeistä siinä on juuri tutkimuksellisesti tuotettu tieto ja työn tekeminen avautuvan tiedon perusteella. Työn toteutumisen jälkeen tuloksia tulee Niemelän mukaan myös arvioida. Tällaisen systeemisen ja toimintateoreettisen työskentelyotteen oppimiseksi olemme suunnittelemassa valmennus- ja työpajakokonaisuutta Kainuun sotessa.

 

Lähteet

Matthies, Aila-Leena, Svenlin, Anu-Riina & Turtiainen, Kati (2021). Aikuissosiaalityö ja Kaimer-teoria sen tietopohjan jäsentäjänä. Teoksessa Matthies, Aila-Leena, Svenlin, Anu-Riina & Turtiainen, Kati (toim.) Aikuissosiaalityö – tieto, käytäntö, vaikuttavuus (toim.). Helsinki: Gaudeamus.

Niemelä, Pauli (2020). Sosiaalityö sosiaalitieteenä ja toimintateoria sosiaalityön teoriana – ideoita sosiaalityön opettamiseen ja oppimiseen. Tiede ja kulttuuri 2/2020 lehti.

Naiset vahvistumisen lähteillä 2021 -kuntoutuksen palautekeskustelu, Kainuun sote (avautuu uuteen ikkunaan)

Tuikka, Anne & Rinne, Veera (2022) Naiset vahvistumisen lähteillä 2021 kuntoutus. Toimintatutkimus kuntoutumisen merkityksistä ja vaikutuksista ryhmäläisten ja toteuttajien kokemina. 

Kirjoittanut: Anne Tuikka

Tavoitteen asettelu vaatii aikaa ja osaamista

Essoten työntekijät valmentautuivat tavoitteen asettelun tiimoilta syksyn 2021 aikana. Valmennus sai motivoituneissa osallistujissa aikaan oivalluksia. Valmennus rakentui kahdesta valmennuskerrasta, joissa oli yhteistä teoriaosuutta, pienryhmätyöskentelyä ja työskentelyä purkavaa yhteistä keskustelua.

Osallistujien joukossa huomioitiin, että tavoite on pilkottava riittävän käytännönläheiseksi ja ”pieneksi”, jotta tavoitteiden saavuttaminen on mahdollista. Lisäksi asiakaslähtöisesti asetetut tavoitteet luovat ammattilaisille mahdollisuuden antaa positiivista palautetta asiakkaille. Palautteen antamisen kautta onnistumiset ja tavoitteissa eteneminen on tärkeää tehdä asiakkaalle näkyväksi. Tavoitteiden täytyy sopia asiakkaan arkeen, ja tätä tukee ammattilaisella oleva tietopohja asiakkaan tilanteesta.

Valmennuksen yhtenä sisältönä harjoiteltiin tavoitteen asettamista asiakasnäkökulmasta ja mitattavasti. Minä-muodon ja teoiksi puretun tavoitteen kautta hahmotettiin, minkälainen kokonaisuus voisi toimia. Essoten sosiaalialan ammattilaisten päästessä vauhtiin yhteinen työskentely oli keskustelevaa ja tuotos syntyi. Pienryhmien tuotos oli yhdessä pohdittu kolmiportainen tavoite, jolla mahdollistetaan muutoksen tarkastelua. Mieleeni jäi osallistujan kuvaama tilanne, jossa asiakkaan kanssa oli päästy yhdessä tavoitteen asettelun äärelle. Asiakkaan kanssa keskusteltiin päihteiden käytön vähentämisestä ja tavoitteeksi kirjattiin kolmen päivän päihteettömyys. Seuraavassa kohtaamisessa päästiin yhdessä iloitsemaan tavoitteen saavuttamisesta ja ylittämisestä.

Aiheena tavoitteen asettaminen sai jatkoa SOSRAKE-osaamisverkoston kuukausiteemana. Digialustalla perehdyttiin tavoitteen asettamiseen tammikuun ajan. Kuun loppuun mennessä osaamisverkoston jäsenistä yli kolmannes oli käynyt tutustumassa teemaan. Keskustelu on käynyt kuumana osallistujien kokemuksista tavoitteiden asettamisesta ja konkretisoinnista. On tunnistettu, että pienikin tavoite on erityisen tärkeä, jos se on asiakkaalle merkityksellinen. Lisäksi osaamisverkoston jäsenistä 21 on käynyt antamassa äänensä erilaisiin väitteisiin, jotka arviointiin asteikolla 1 täysin eri mieltä ja 5 täysin samaa mieltä. Korkeimman arvion sai tavoitteen asettelun tärkeyttä koskeva väite. Tärkeiden tavoitteiden asettamista ei koettu helpoksi. Tunnistettiin myös tilanne, jossa asiakkaan tunteminen ei poissulje tavoitteen asettamisen välttämättömyyttä. Tavoitteen asettamisen on myös tunnistettu vievän aikaa, jota ei välttämättä aina ole riittävästi.

SOSRAKE-hankkeen Essoten aluekehittäjä Satu Marja Tanttu kuvaa osuvasti Tavoitteen asettaminen – vaikuttavuuden ensimmäinen askel (linkki vie sivuston blogiosioon) -ISOblogissaan haasteita, joita tavoitteen asettelussa on. Tavoitteiden asettamisen haasteet ovat ratkaistavissa, kun annetaan mahdollisuus, riittävät resurssit ja aikaa ammattilaisten osaamisen kehittämiselle. Essote on valmennuksen myötä ottanut askeleen eteenpäin. Osaamisen kehittäminen on kiinteä osa sosiaalialan veto-, pito- ja uudistusvoiman synnyttämistä ja vahvistamista.

Kirjoittanut: Hanna Tervo