Sosiaalityön monet roolit

Palvelujen vaikuttavuutta voidaan etsiä vaikuttavuusketjun avulla, jossa erotellaan tarve, tavoite, ratkaisu, teot ja muutos. Sosiaalityön asiakasteksteissä tällaisen ketjun hahmottaminen on usein vaikeaa, koska niitä ei ole kirjoitettu vaikuttavuuden näkökulmasta, vaan dokumentoimaan tapahtumia.

Asiakkaiden toimintakyvystä johtuen palvelujen vaikuttavuuden tarkastelua ei voi tehdä vain positiivisia muutoksia tarkastelemalla. Joskus työn vaikutukset näkyvät tilanteen säilymisenä ennallaan tai syöksykierteen loiventamisena. Toisinaan ihmisen elämäntilanteen edistymisen voi romuttaa toimintaympäristössä tapahtuvat odottamattomat muutokset.

SOSRAKE-hankkeessa on analysoitu Essoten mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden sosiaalityön tekstejä. Analyysi osoitti, että asiakkaan tilanteesta riippuen työskentelyssä korostuu joko negatiivisten muutosten torjuminen, tilanteen ylläpitäminen, itsenäisen selviytymisen lisääntyminen tai kuntoutuminen täysivaltaiseen elämään.

Negatiivisten muutosten torjunta korostuu tilanteissa, joissa asiakas ei elämäntilanteestaan johtuen kykene sitoutumaan työskentelyyn. Asiakkaan impulsiivisuus vaikeuttaa suunnitelmallisuutta, jolloin työskentely on akuuttiin tilanteeseen reagoimista. Kontaktin ollessa satunnainen, muutokseen motivointi on vaikeaa ja sosiaalityön rooliksi jää tukea asiakasta niissä asioissa, joihin hän apua hakee.

Yhtenä kategoriana analyysissa erottuvat työskentelyyn sitoutuvat asiakkaat, joilla on runsasta tuen tarvetta ja heikko terveydentila. Puutteet toimintakyvyssä rajoittavat kuntoutumista ja hallitsematon elämä voi johtaa esimerkiksi asumisen vaarantumiseen. Sosiaalityön tehtävänä on tällöin tukea ja ylläpitää elämän perusrakenteita.

Teksteissä on tunnistettavissa myös hitaasti eteneviä muutosprosesseja. Asiakkaalla voi olla pysyviä toiminnallisia esteitä ja hän sitoutuu työskentelyyn oman terveydentilansa rajoissa. Työskentely on pitkäjänteistä, pienin askelin etenevää. Sosiaalityö on perusasioiden sujumiseen keskittyvää, asiakkaan oman vastuun kasvattamista. Toimintakyvyn vajeita ei pystytä poistamaan, mutta pitkäjänteisellä työskentelyllä asiakas edistyy omissa tavoitteissaan.

Omana ryhmänään teksteissä erottuvat muutostyöskentelyyn sitoutuneet asiakkaat. Nämä asiakkaat kykenevät tunnistamaan muutostarpeita elämästään ja ovat motivoituneita ottamaan apua vastaan. Asiakkaan muutostyöskentelyä voidaan tukea usealta taholta ja asiakas tukeutuu palveluverkostoonsa etsien vaihtoehtoisia toimintatapoja. Sosiaalityön asiakkuus jää tilanteen parantuessa taka-alalle ja asiakas selviytyy itsenäisesti.  

Palvelujärjestelmässä aikuiset sosiaalityön asiakkaat nähdään usein aktiivisina, muutokseen pyrkivinä, unohtaen, että vain murto-osa asiakkaista kykenee sellaiseen. Sosiaalityössä tehdään paljon resursseja pitkäaikaisesti sitovaa, kannattelevaa työtä. Sosiaalialalla puhutaan asiakkaiden sitoutumattomuudesta, mutta onko palvelu sellaista, jossa asiakkaan tarpeet aidosti huomioidaan ja josta hän hyötyy?

Kirjoittanut: Satu Marja Tanttu

Tavoitteen asettaminen – vaikuttavuuden ensimmäinen askel

Viime vuosina on puhuttu paljon vaikuttavuuden mittaamisesta ja se koskee myös sosiaalityötä. Sosiaalityö on herkkää ihmisläheistä työtä ja sen vaikutuksia ei ole helppo osoittaa. Joskus vaikutukset voivat näkyä vasta pitkän ajan kuluttua. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö vaikuttavuutta pitäisi pyrkiä osoittamaan.  

Asiakkaan tarpeesta syntyy tavoite, joka johtaa toimenpiteeseen. Vaikuttavuudessa on yksinkertaistettuna kyse toimenpiteen onnistumisen tarkastelusta. Vaikuttavuuden mittaamisessa tavoitteet ovat keskiössä. Tavoitteita on sosiaalityössä monella tasolla. Sosiaalihuoltolakiin on kirjattu sosiaalityön yleiset tavoitteet, mutta käytännön työssä asiakas itse määrittää omat tavoitteensa. Jotta vaikutuksia voitaisiin arvioida, tulisi tavoitteen olla konkreettinen ja mitattava.

Koska työntekijät eivät kytke vaikuttavuusajattelua useinkaan asiakasprosessiin, tavoitteen asettaminen voi jäädä epämääräiseksi. Tavoitteet eivät ole konkreettisia, eivätkä mitattavia. Ne ovat usein laajoja; asioita, jotka voidaan tulkita monella tapaa, kuten elämänhallinnan paraneminen tai toimintakyvyn lisääminen. Tavoitteeksi voidaan myös määrittää asia, joka ei ole sosiaalityön keinoin saavutettavissa.

Jos asiakasprosessi pohjautuu hatariin, nopeasti asetettuihin tavoitteisiin, voi niin asiakkaalle kuin työntekijällekin jäädä epäselväksi, mitä työskentelyllä tavoitellaan. Jos taas tavoite on liian laaja, sen saavuttaminen voi tuntua mahdottomalle. Vaikka pohjimmiltaan työskentelyn tavoite olisikin parantaa asiakkaan elämänhallintaa, tulisi käsite purkaa tavoitteen asettamisen vaiheessa teoiksi. Millaisista asioista elämänhallinta koostuu? Millaiset asiat asiakkaan tilanteessa kaipaavat muutosta? Millaisia konkreettisia asioita asiakas voi muuttaa?

Asiakas voi tarvita apua tavoitteiden tunnistamisessa ja nimeämisessä. Tähän tulisi käyttää riittävästi aikaa, jotta tavoitteiksi valikoituvat asiat ovat asiakkaalle tärkeitä ja sopivia. Asiakkaan on myös helpompi sitoutua työskentelyyn, jos tavoitteet on asetettu oikein. Jos esimerkiksi asiakkaan elämänhallintaa heikentää se, ettei asiakas hae eikä avaa postejaan, eikä näin ollen ole tietoinen laskuista ja ajanvarauksista, voidaan tavoitteeksi nimetä postin hakeminen ja lukeminen kaksi kertaa viikossa. Tällainen tavoite on konkreettinen ja mitattavissa ja kertoo myös selkeästi asiakkaalle, mitä häneltä odotetaan. Mikäli asiakas tarvitsee tukea tavoitteen saavuttamiseksi, se järjestetään.

Vaikka tavoitteen asettaminen on sosiaalityön onnistumisen kannalta ensiarvoisen tärkeää, siitä puhutaan työyhteisöissä harvoin. Ajatellaanko, että taustoiltaan erilaisilla ammattilaisilla olisi tavoitteen asettamisesta yhtenäinen näkemys? Vai eikö asian tärkeyttä ole vielä tunnistettu? Sosiaalityötä arvostellaan usein sen epämääräisyydestä. Voisiko asiakastyön tavoitteiden konkretisointi auttaa myös sosiaalityön perustehtävän määrittymisessä? Ainakin se toisi näkyväksi asioita, joihin sosiaalityöllä voidaan vaikuttaa.

Kirjoittanut: Satu Marja Tanttu

Monialainen yhteistyö kantaa hedelmää

Sote-sektorilla on keskusteltu useiden vuosien ajan sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyön tiivistämisestä sekä palvelujen yhteensovittamisesta, mutta konkreettiset toimet sote-integraation aikaansaamiseksi eivät ole tuottaneet asiakkaiden kannalta olennaista muutosta. Vaikka kehittämistä on yritetty aiemmin viedä eteenpäin vain vähäisillä tuloksilla, on meidän sote-toimijoiden edelleen uskottava muutosten mahdollisuuksiin. Miksi? Koska sote-palveluja käyttävät asiakkaat tarvitsevat selkeämpiä palvelukokonaisuuksia, eikä siiloutuneita palveluita, joista asiakasta ohjataan luukulta toiselle. Lisäksi asukkaiden tulee saada laadukkaat palvelut jo perustasolta.

Tavoitteena sote-integraatiota tukevat toimintamallit

Työskentelen kehittäjä-sosiaalityöntekijän tehtävässä Tulevaisuuden sote-keskus –ohjelmassa Pohjois-Savossa Laatu ja vaikuttavuus-työpaketissa, josta Varkaus vastaa. Kehittämistyössä tavoitellaan aidosti sote-integraatiota mahdollistavia työtapoja monialaisen tiimityön mallin kautta. Monialaisuuden vahvistaminen tulevaisuuden sote-keskuksissa on keskeisenä tavoitteena koko Pohjois-Savon alueen laajuisesti.

Työpakettimme monialaisen tiimityön mallin kehittämistyöryhmässä on mukana sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia, kokemusasiantuntijoita ja järjestöjen edustajia. Olen kokenut erittäin antoisana sen, että olen saanut ympärilleni mahtavan asiantuntijajoukon, joka on ennakkoluulottomasti lähtenyt yhteiskehittämisen periaatteilla tuottamaan mallia, jolla voimme oikeasti tarjota tulevaisuudessa asiakkaille parempia palveluja. Olemme työryhmänä määritelleet kolme kehittämistyömme keskeisintä tehtävää ja ne ovat:

• Asiakkaan sujuva palvelupolku
• Nimetty vastuutyöntekijä, jolla on olennainen tieto asiakkaan kokonaistilanteesta
• Saumaton yhteistyö ammattilaisten välillä

Asiakkaan kokemus on kehittämistyön tärkein lähtökohta

Kun kehittämistyötä tehdään tiiviissä yhteistyössä kokemusasiantuntijoiden ja järjestöjen edustajien kanssa, tulee asiakkaan kokemus aidosti huomioitua koko prosessin ajan. Asiakkaan äänen äärelle pysähtyminen on yksi keskeisimmistä asioista palvelun laadun ja vaikuttavuuden varmistamiseksi. Kehittämistyössä tulisikin aina miettiä sitä, ketä varten muutoksia tehdään. Toki työskentelyn ympärille muotoutuu tavoitteita niin organisaation kuin työntekijöidenkin näkökulmasta. Silti mielestäni kehittämistyön lähtökohtana tulisi olla: Asiakasta varten.

Kirjoittanut: Sanna Tchaplinski