Edessäni oli vuosi sitten tyhjä sivu. Mitä kehittäminen lastensuojelussa on, mitä se edellyttää, mitä se antaa ja mitä se ottaa?
Kehittäminen on työtä, arkista puurtamista, välillä yksi askel eteen ja kaksi taakse. Eniten iloa ja onnistumisen tunteita ovat tuoneet yhteiset, jaetut hetket tiimin ja monialaisen verkoston kanssa. Hetket ja kohtaamiset, joissa ymmärretään toisiamme, löydämme yhteisen sävelen ja saamme asioita eteenpäin. Kehittäminen on sinnikästä tekemistä, innostamista ja innostumista dialogissa toisten kanssa.
Kehittäminen on kehittymistä ammatillisesti, oman asiantuntijuuden löytämistä ja vahvistumista, heittäytymistä ja itsensä likoon laittamista henkilökohtaisella tasolla. Joudut ja saat tehdä asioita ihan ensimmäistä kertaa. Saat ammentaa siun kokemuksesta ja osaamisesta, mutta samalla olet hyvin paljaana ottaessasi haparoiviakin ensiaskelia uuden luomisessa.
Turva. Löytyy kollegasta, tiimistä, verkostosta, esimiehestä ja lopulta siusta itsestä. Luottamuksesta, että prosessi kantaa. Tätä turvan tunnetta toivon myös toisille ja etenkin lastensuojeluun, niin lapsille ja perheille kuin työntekijöille, ihan meille kaikille.
Lastensuojelu. Mystinen, kiehtova, pelottavakin palvelu, josta yleensä kaikilla on jokin mielipide – eikä aina mairittelevin. Työntekijöiden kuormittuneisuus on ollut jo pitkään käsin kosketeltavaa. Arvostan suuresti teitä arjen sankareita lastensuojelussa. Monialainen verkosto haluaa ja on valmis tekemään yhteistyötä lastensuojelun kanssa – sitä odotetaan suorastaan kieli pitkällä. Ensiarvoisen tärkeää onkin, että johtoporras huomioi tämän ja rakentaa työntekijöiden rinnalla siltoja yhteistyöhön. Uupuneen työyhteisön uhka on, että mennään yhä supumpaan ja pyritään vain selviytymään päivä kerrallaan – eikä nähdä auttavia käsiä.
Uudet hyvinvointialueet luovat ja tuovat mahdollisuuksia ja leveämmät hartiat vastuun kantamiseen, myös lastensuojelussa. Hyvinvointialueet tarvitsevat vahvoja ja rohkeita johtajia, joilla on selkeä visio, tahtotila ja halu viedä alueen asioita eteenpäin yhteistyössä monialaisesti ja eri osapuolia kuunnellen. Ennen kaikkea tärkeää on huolehtia alueen asukkaiden ja työntekijöiden hyvinvoinnista, osallisuudesta, palvelujen saatavuudesta ja turvallisuuden tunteesta, erityisesti kaikkein haavoittuvammassa asemassa olevien osalta.
Katson pimenevää iltaa ja syttyviä valoja. Tänään oli hyvä päivä. Kiireet alkavat hellittää. Kiitän tästä vuodesta ja toivon sydämestäni Siulle rauhallista Joulua ja Hyvää Uutta vuotta!
Kirjoittanut: Hanna Torvinen
