RISE – MAKU – SOTE – LAPE Yhteistä kieltä etsimässä

Saija Keränen on sosiaalityöntekijä (YTM), joka työskentelee ma. kehityspäällikkönä Rikosseuraamuslaitoksessa Itä- ja Pohjois-Suomen rikosseuraamusalueella.

Rikosseuraamuslaitos (RISE) ja erityisesti kuntoutustyötä tekevät riseläiset ovat jo pitkään tehneet yhteistyötä verkostojen kanssa. Yhteiskunnan muutosten tuulet ovat puhaltaneet meitä mukaan myös laajempaan vaikuttamiseen ja kehittämiseen. Itse hyppäsin Sukevan vankilan muurien sisältä alueelliseen kehittämistyöhön, jossa yhtenä tavoitteena on tuoda RISEn asiakkaiden tarpeita ja meillä tehtävää työtä näkyväksi sote-uudistuksen valmisteluun.

Itä- ja Pohjois-Suomen rikosseuraamusalue (IPRA) on maantieteellisesti laaja alue, johon kuuluu kymmenen (ja puoli) maakuntaa. Jokaisessa maakunnassa on yksi tai useampia RISEn yksiköitä: vankiloita, avovankiloita ja yhdyskuntaseuraamustoimistoja. Lisäksi IPRAn alueella toimii arviointikeskus (ARKE). Yhteistä kaikille yksiköille on, että niissä kohdataan (maa)kuntien asukkaita sinä aikana, kun he suorittavat rangaistusta.

RISEssä työntekijät laativat yhdessä asiakkaan kanssa RANSUn. Tämä RANSU ei ole se kiva Pikku Kakkosen koira, vaan asiakkaan rangaistusajan suunnitelma. Rangaistuksen päättyessä asiakkaan kanssa arvioidaan rangaistuksen aikaista työskentelyä ja jatkopalvelujen tarvetta. Siirtymävaiheissa tarvitaan yhteistyötä. Kaikkien etuhan on, että asiakkaalle eri tahoilla tehtävät palvelutarpeen arviot ja suunnitelmat kohtaisivat ja ohjaisivat toimintaa samaan suuntaan.

Rangaistuksen aikana asiakkaiden kanssa työskennellään MOKEn (motivoivan keskustelun) periaattein. Heitä voidaan tukea vaikkapa VKM:n (viisi keskustelua muutoksesta), SUHAn (suuttumuksen hallinta) tai OMAn (omaehtoisen muutoksen ohjelma vakavaan väkivaltaan syyllistyneille) avulla läpikäymään rikoksiaan ja irtautumaan rikollisesta elämäntavasta. Päihteidenkäyttöä voi vankilassa työstää esimerkiksi KT-kurssilla (Kalterit taakse -päihdekuntoutusohjelma). Arkielämän taitoja, työtaitoja ja muita elämänhallinnan taitoja meillä voi myös harjoitella. Lapsi- ja perhetyö on myös osa RISEssä tehtävää työtä. Teemme mielellämme yhteistyötä niin viranomaisten kuin kolmannen sektorin toimijoiden kanssa.  

Kehittämistuulten myötä olen itse päässyt opettelemaan tämän jo hallitsemani RISE-kielen lisäksi MAKU-, SOTE- ja LAPE-kieltä. Yhteisen kielen etsinnässä on käynyt selväksi, että erilaisista kielistä huolimatta meillä on jotain yhteistä. Itse asiassa se tärkein: asiakas. Hän, joka sote-kielellä saattaa olla se paljon palveluja ja erityistä tukea tarvitseva. Meillä riseläisillä on mahdollisuus tehdä oma osamme rangaistusaikana, jotta juuri tämän tietyn asiakkaan palvelupolkua voitaisiin suunnitella ja toteuttaa yhteisesti sovitulla, asiakkaan tilannetta edistävällä tavalla. RISE-asiakkuus kannattaa ottaa puheeksi asiakkaan kanssa. Meiltä riseläisiltä voit pyytää rise-kielen tulkkia.

Yhteistyöllä kielimuurit, rise-rotkot ja sote-siilot murtuvat – yhteisen asiakkaan eduksi.