Anne
Frimodig työskentelee muutosagenttina Pohjois-Karjalan LAPE-hankkeessa.
Peruna
Peruna (Solanum tuberosum)
on koisokasvien heimoon kuuluva ravintokasvi,
jonka mukulaa käytetään ravintona, kertoo netti. Suomen Mielenterveysseuran ja
Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön (ITLA) yhteisen hankkeen Lapset
puheeksi -menetelmäkoulutuksessa kouluttajakollegani puhui usein perunasta
toteamalla: peruna kerrallaan. Vaikka peruna on kooltaan varsin pieni ja
vaatimatonkin, on se samalla varsin merkityksellinen ravinnonlähde.
Viljely
Perunan
viljelyhistoriaa voi verrata pohjoiskarjalaiseen kasvutarinaan, jota Lapset
puheeksi -menetelmän aikana on tapahtunut. Vaikka Lapset puheeksi -menetelmän
historia on maailmalla alkanut vuosia sitten, on Pohjois-Karjalan pelto ollut
sen verran kivikkoinen, että siemenperunoiden istutus aloitettiin virallisemmin
vuonna 2018. Toki itse idätys on alkanut jo aikaisemmin. Menetelmän tavoitteena
on se, että perheet saavat tukea vanhemmuuteensa ja lapsen suotuisaan
kehitykseen omassa kehitysympäristössään ja asuinpaikasta riippumatta.
Vanhempien kanssa keskustellaan lapsen vahvuuksista ja haavoittuvuuksista.
Mikäli vanhempi haluaa tilanteeseen muutosta, tehdään toimintasuunnitelma
tilanteen korjaamiseksi.
Pohjois-Karjalan
ensimmäinen kouluttajaryhmä on valmistunut osana Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmaa
(LAPE). Ryhmä on kouluttanut mukavasti menetelmäosaajia levittäytyen mukuloiden
tavoin eri suuntiin kuten kouluun, neuvolaan, työllisyyspalveluihin, somatiikan
puolelle, aikuisten mielenterveyspalveluihin ja lastensuojeluun. Tulevaisuudessa
on tarkoitus vallata peltotilaa lisää ja kehittää vuoroviljelyä siten, että
pellot voisivat jatkossakin olla yhtä moniammatillisia.
Puhtaus
Perunaa
on hoidettava. Sitä on mullattava kesän mittaan ja ehkä kasteltavakin välillä.
Sama pätee Lapset puheeksi -menetelmään. Koulutuksen aikana todettiin usein,
että menetelmä on pidettävä puhtaana ja tasalaatuisena, sillä se on myös laadun
tae. Perustuuhan menetelmä tieteelliseen ja tutkittuun näyttöön, josta on kansainvälisiä
artikkeleitakin jo kirjoitettu.
Mutta
ilman kastelua peruna voi muuttua myrkylliseksi. Tuolloin se saa pintaansa
vihreän varoitusvärin. Sama pätee Lapset puheeksi -menetelmään. Puhtaana
pitäminen vaatii suunnitelmallista johtamista ja strategiaa. Lisäksi tarvitaan
alueelliset ja valtakunnalliset työkokoukset, joiden tehtävänä on vaihtaa
ajatuksia ja lisätä menetelmäuskollisuutta.
Peruna
Peruna
sisältää noin 10–15 % tärkkelystä,
vajaat 2 % proteiinia,
ja tuoreena kohtalaisesti c-vitamiinia,
kirjoittaa netti. Perunaa voidaan pitää
siis varsin monipuolisena. Myös Lapset puheeksi -menetelmä noudattaa sovittua
sisältöä monipuolisuuden osalta. On x-määrä teoriaosuutta, x-määrä
menetelmäohjausta ja x-määrä työnohjausta.
Kun kaksikymmentä ammattilaista istuu saman laarin
ääreen, ei ihmettely lopu. Kun perunaa tarkastelee eri suunnasta ja eri
viitekehyksin, on mielipiteitä monia. Aina eivät asiat ole niin
yksiselitteisiä, selkeitä tai johdonmukaisia, mutta otetaan ne vastaan, peruna
kerrallaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti