Jutta
Koskinen työskentelee ISOlla asiantuntijatyön assistenttina.
Sosiaalityön
tutkimuksen päiville 2019 kokoonnuttiin tarkastelemaan globaalin ja lokaalin
sosiaalityön välistä yhteyttä. Sosiaalityö ymmärretään usein ensisijaisesti
paikallisena ammattina, joka keskittyy paikallisiin haasteisiin. Globalisaatio
haastaa paikallisuuden näkemystä. Monilla paikallisilla sosiaalityön
ydinkysymyksillä ja haasteilla on globaalit juuret tai globaaleja ulottuvuuksia
– esimerkiksi köyhyys, ilmastonmuutoksen vaikutukset, maahanmuutto, sosiaalinen
epätasa-arvoistuminen ja vanhusten hyväksikäyttö ovat ajankohtaisina haasteina
läsnä monissa maissa.
Vaikka Suomella on
varsin marginaalinen sijainti Euroopassa, on suomalaisella sosiaalityöllä suuri
merkitys globaalissa mittakaavassa juuri esimerkin näyttämisessä
sosiaalidemokraattisten ideaalien, hyvien käytäntöjen ja tiedon jakamisen
kautta.
Oman työn
tutkimuksellinen tarkasteleminen on erittäin tärkeää, kun työskennellään
yhteiskunnan haavoittuvaisemmassa asemassa olevien ihmisten kanssa. Myös
Suomessa sosiaalityöntekijöiden oman työn tutkimuksellinen tarkastelu on vahva
tulevaisuuden visio. Tarvitsemme tietoa rakenteellisista tekijöistä, jotka
vaikuttavat asiakkaiden tilanteisiin ja elinympäristöihin. Paikallisen tiedon
lisäksi sosiaalityöntekijöillä on oltava myös laajempaa näkemystä, jotta
voidaan tunnistaa ja huomioida sosiaalisten ongelmien ja ilmiöiden ulkoiset –
globaalit – vaikutukset sekä laajemmat riippuvuussuhteet.
Tärkeä anti
tutkimuksen päivillä oli myös mittareiden hyödyntäminen globaalin ja lokaalin
välisessä tarkastelussa – mitä universaalit mitat merkitsevät paikallisesti ja
maailmanlaajuisesti. Mittaaminen näyttää sosiaalityössä vielä vieraalta, eikä
mittarien käytön potentiaalia ole täysin tunnistettu. Oman työn tarkastelemista
ja mittareiden hyödyntämistä sen tukena ei pidä kuitenkaan pelätä.
On hyvä muistaa,
että vain mitattavia asioita kehitetään, koska vain ne pystyvät konkreettisin
keinoin osoittamaan sosiaalityön tulevaisuuden suuntaa. Mittareita on
mahdollista hyödyntää sekä globaalin että lokaalin tulevaisuuden viestimiseen
ja niillä voidaan kertoa hyvien uutisten lisäksi myös huonoja uutisia.
Sosiaalityön tulevaisuus näyttäytyy yhä kansainvälisempänä, sillä sosiaalityön
tarpeen taustalla tulevat vaikuttamaan yhä enemmän globaalit tekijät.
Sosiaalityön tarpeen muuttuessa myös sosiaalityössä tarvittava osaaminen sekä
palvelujärjestelmä tulevat muuttumaan.
Tulevaisuuden
valintojen tueksi tarvitaankin täsmällistä ymmärrystä sekä lokaaleista että
globaaleista elinympäristöistä, asiakkaiden tilanteista ja niihin vaikuttavista
tekijöistä. Oman työn tutkimuksellinen tarkasteleminen on avainasemassa
tällaisen ymmärryksen saavuttamiseen.