Kaislikossa suhisee – sote-kesän 2016 mietteitä

Saara Pesonen

ISO ry hallituksen vpj

perusturvajohtaja/tulosaluejohtaja

Savonlinnan kaupunki/Itä-Savon sairaanhoitopiiri

Sosiaali- ja terveyspalvelut koskettavat meitä kaikkia jossain elämänvaiheessa – vähintäänkin aivan elämän alussa ja ihan lopussa. Usein palveluja tarvitaan myös siinä välissä enemmän tai vähemmän odottamatta. Näissä tilanteissa ihminen on monesti hauraimmillaan ja haavoittuvimmillaan.  Sen vuoksi ei olekaan yhdentekevää, minkälaista sosiaali- ja terveysalan tulevaisuutta rakennetaan.

Valinnanvapaus ja maakuntahallinto ovat oletettavasti nyt niitä olennaisia demokratiaan kuuluvia poliittisia linjauksia, joitten kanssa sote-alalla elettäneen tulevat vuosikymmenet. Alivaltiosihteeri ja sote-uudistuksen projektinjohtaja Tuomas Pöysti totesi taannoin haastattelussa, että aivan kaikki kuntajohtajatkaan eivät vielä ymmärrä sitä, että kunnilla ei kohta ole varsinaista roolia sote-palveluiden tuotannossa.

Lomakauden jälkeen toimijat teroittavat kyniään ja antavat lausuntonsa uusista lakiesityksistä ja linjauksista. Sen jälkeen asiat etenevät ajallaan eduskunnan käsittelyyn.

Minäkin, kohta jo sote-veteraani, odotan sitä maailmaa, jossa kustannustehokkaat palvelut ovat sujuvuudessa vertaansa vailla.  Ja aikaa, jolloin jokainen palvelua tarvitseva saa sen, minkä kohtuudella tarvitsee. Että asiakkaalle ja potilaalle sanotaan ystävällisesti päivää ja kysytään, kuinka voin palvella. Ja että vielä palvelun tai hoidon tarjoamisen jälkeen soitetaan perään ja kysytään, kuinka voit. Ja että palvelua ei tarvitse odottaa kuukausia, jos tarve hyvinkin olisi ihan nyt saman tien. Ja että elämä voisi jatkua mahdollisimman kitkattomasti. Ja byrokraattinen järjestelmä olisi muisto vain.

Tähän suuntaan yksityinen sektori on kirittänyt julkisia palveluita jo hyvän tovin. Tähän asti julkinen toimija on kuitenkin ollut niin sanotusti niskan päällä, kun sillä ovat taskussaan kiistaton valta, vastuu ja rahat. Tähän tulee muutos, ja käänne on jo tapahtunut. Sote-kentällä käy kova kuhina juuri nyt, kuunnelkaa vaikka. Ketterimmät ovat todennäköisesti jo jossain muualla kuin kuntien virastoissa.   

Olen tulevaisuuden uskolla kyllästetty. Kysyn silti, muistetaanko tässä kehityksen tiimellyksessä nekin olennot, joiden elämä ei mene niin kuin Strömsössä – luovasti ja siistin suunnitellusti? Onko sosiaalialan kokenut ja viisas väki tuonut – ja saanut tuoda – asiantuntemuksellaan ja tietämyksellään esille ne karikot, joita edessä saattaa kaikesta hyvästä ja jopa kansalaisen valinnanvapaudesta huolimatta olla?  Jos ei, niin nyt lienee korkea aika olla äänessä.

Sataprosenttinen taide-elämys Tanskassa

Tarja Kauppila:

Viime kesänä tie vei Kööpenhaminaan. Keskellä kaunista lomapäivää pistäydyimme valokuvaaja Maja Nydal Eriksenin näyttelyyn. Hätkähtäen seisahduin tutkailemaan dramaattista kuvaa, jossa nuori mies istui köysi kaulassaan. ”Päänsärky ja niskakivut ovat osa päivittäistä elämääni seurauksena liikenneonnettomuudesta, johon jouduin vuonna 2010 ja joka piti minut kahlittuna vuoteeseen vuoden ajan. Oli kamalaa maata ja ajatella, että kaikki unelmani eivät tulisi koskaan toteutumaan.”

Nuori mies kertoi kuvatekstissä koskettavasti, millainen olemassaolon taistelu oli tullut käydyksi, jotta voi säilyttää itsekunnioituksensa. Kuinka hän nyt jälkeenpäin katsoi ylipäätään vaikeasta tilanteesta selviytymistään sittenkin menestystarinana, jossa läheiset ja ystävät olivat tulleet tukemaan hänen voimakasta haluaan jäädä henkiin. Nykypäivässä nuori mies koki vaikeaksi hyväksyä arkielämän rajoitteet: kipu on pysyvä seuralainen. Nieleskelin kyyneleitä, tämä kaveri on vanhemman poikani ikätoveri.

Kiersin salia ja tutustuin toinen toistaan kiehtovampiin kohtaloihin. Kyseessä oli näyttely nimeltään ”100% COPENHAGEN”, jossa valokuvin ja tekstein läpivalaistiin sadan kööpenhaminalaisen ihmisen elämää. Kööpenhaminan identiteettiä haettiin näkyville tilastollisten analyysien takaa: keitä ovat inhimilliset ihmiset, kasvot kaupungin väestön tilastotietojen takana.

Valokuvissa esitellyt henkilöt edustivat nykyisiä kööpenhaminalaisia, joita oli kutsuttu mukaan kuuden eri muuttujan perusteella: sukupuoli, ikä, etninen tausta, sosioekonominen asema, perheasema ja asuinpaikka. Jokainen heistä astuu esille joukosta ja tilastoista yksilöllisillä ja henkilökohtaisilla tarinoillaan. Kutakin oli haastettu kuvailemaan, kuinka he omasta mielestään erottuivat joukosta. Joukosta voi erottua vaikka korostamalla tabuinakin pidettyjä asioita, kuten alkoholismia, anoreksiaa, masennusta, vanhuutta, prostituutiota, ylipainoisuutta, lapsettomuutta ja niin edelleen.

Yksi projektiin osallistuneista naisista, Sofia, totesi näyttelyn esitteessä osuvasti, että kuinka ollakaan, samaan aikaan, kun olemme erityisen erilaisia, olemme myös samanlaisia. Hänen mielestään tämä projekti on yksi cityterapian muoto. Se kokoaa yhteen samassa kaupungissa, mutta sittenkin erilaisissa todellisuuksissa eläviä ihmisiä.

Tällainen näyttely tekisi hyvää minkä tahansa kaupungin asukkaiden arjessa – muuallakin kuin Kööpenhaminan kaupungintalolla.

Näyttelyn kuvat löytyvät tästä linkistä

Asiakastieto luontevasti järjestykseen

Tarja Kauppila:

Vihdoinkin saatavilla! En tarkoita Anneli Kivelän uusinta Katajamäki-sarjan romaania vaan jotakin ihan muuta. Sosiaalihuollon valtakunnalliset tietojärjestelmäpalvelut ja määrämuotoinen kirjaaminen toteutetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Kansa-hankkeessa, jonka suunnitelma vuosille 2016−2020 julkistettiin hiljattain. Hyvä THL ja asiantuntijakumppanit!

Valtakunnallisiin tietojärjestelmäpalveluihin liittyminen edellyttää monia konkreettisia toimenpiteitä ja voimavarojen varaamista myös liittyviltä organisaatioilta. Osa toimenpiteistä on liittymistä edeltäviä ja ennakoivia.

Määrämuotoisen kirjaamisen käyttöönotto on yksi organisaatioiden tehtävä - osa sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpanoa - jota THL ja sosiaali- ja terveysministeriö tukevat.  Organisaatioiden tulee kouluttaa henkilöstönsä lain mukaiseen toimintaan sekä huolehtia toimintaan siirtymisestä ja muutosten toteuttamisesta tietojärjestelmiin.

Myös sosiaalialan osaamiskeskukset ovat tulleet alueilla avuksi: koko maassa Kansa-koulu -hanke kokoaa työntekijöitä kirjaamisvalmennukseen. Kirjaamisvalmentajat huolehtivat jatkossa kukin omissa organisaatioissaan kirjaamisen kouluttamisesta.

Organisaatioilta tullaan edellyttämään sellaisen asiakastietojärjestelmän käyttöä, joka toteuttaa Kanta-palveluiden liittymisvaatimukset. Ne joko toteutetaan nykyjärjestelmiin tai hankitaan uusi, vaatimukset täyttävä järjestelmä. Päävastuu hankinnasta on sosiaalipalveluista vastaavalla toimijalla.

”Olisi luontevaa, että järjestelmien hankinta tai uusinta tapahtuisi alueellisesti uusien rakenteiden mukaisesti. Ihanteellisessa tilanteessa uudet organisaatiot voisivat ottaa käyttöönsä uudet toimintatavat ja Kanta-yhteensopivat tietojärjestelmät, kun palvelujärjestelmäkenttä uusiutuu.”

Näin kirjoitetaan Kansa-toimeenpanosuunnitelmassa.  Ajatus näyttää loogiselta, ymmärrettävältä ja hyväksyttävältä. Mutta tarkkaan ottaen, mikä olisi tässä yhteydessä luontevaa?

Tätä kirjoitettaessa sote-järjestämislain esitystä vasta odotetaan julkistettavaksi. Muutamissa maamme maakunnissa toimitaan jo laajasti kunnat sote-palvelutuotantoon kokoavana kuntayhtymänä. Sieltä löytyy jo kokemusta, miten järjestelmät ovat taipuneet yksittäisten kuntien asennosta uusiin yhteisiin toimintoihin. Useimmissa maakunnissa ollaan vielä lähtökuopissa siinä, miten uutta yhteistyötä muotoillaan sote-palvelupaketeiksi ja miten sosiaalipalvelujen asiakastieto saadaan käytännössä toiminnan tueksi.

Uudistamista on edessä paljon. On myös vaiheita, joita ei jokaisen organisaation kannata yksinään käydä. Hallittu pilotointi sekä vahvistaa osaamista että varmistaa asianmukaista ennakointia ja kustannusvaikuttavaa yhteistoimintaa. On myös hyvä olla hereillä siinä, että kaikki uusi ei uuvuta henkilöstöä, jonka on käytännössä huolehdittava palvelutuotannon sujuvuudesta myös muutosvaiheissa.

Pilotoinnissa sosiaalialan osaamiskeskukset tarjoavat luontevasti kumppanuuttaan - niin maakunnissa kuin yhteistyöalueillakin. Kyllä tämä meiltä yhdessä luonnistaa, kokemusta on!

Linkkejä lisätietoihin:

·       Valtakunnallinen Kansa-toimeenpanosuunnitelma

·       Sosiaalialan osaamiskeskusten Kansa-koulu -hanke

·       Kansa-koulu -hankkeen kirjaamisvalmennuksenaikataulu ISOn toiminta-alueella